TURUN JA LÄHIKUNTIEN
RAUTALANKA- JA BEAT-YHTYEET 1960-LUVULLA



     

  • Jarkko Peltonen, soolokitara, laulu
  • Jarkko Metsätähti, rytmikitara, laulu
  • Kari Kataja, basso, laulu
  • Raimo Oikarinen, rummut

Yhtye perustettiin melkein heti St. Strangersin jälkeen, mutta se teki vain yhden keikan Ruissalon Kansanpuiston ravintolassa, häätilaisuudessa 23.7.66.

Osallistui 22.10.67 Salossa Turun ja Porin läänin nuorisopäivien (21.-22.1967) yhteydessä pidettyihin kitarayhtyeiden lääninmestaruuskilpailuihin ja sijoittui toiseksi turkulaisen Troubles-yhtyeen jälkeen. Esittivät kisassa kappaleet ”Amor Amor” ja oman sävellyksen ”Juna viheltää”.

  • Pekka Areva, kitara, laulu
  • basso (tuntematon)
  • urut (tuntematon)
  • rummut (tuntematon)

Stump-lehden ”karvapäälistalla” sijalla 21 (3/66).

Kokoonpanosta ei tietoa.

  • V-P. Lehto, kitara
  • Harri "Happe" Jalava, kitara
  • Simo Ekholm, rummut

26-27.1.1967 Helge Siimes järjesti Batman-näyttelyn Taimi II:ssa, Itäisen Pitkänkadun ja Kaskenkadun kulmassa. Bändi perustettiin pelkästään tätä tilaisuutta varten. Esiintymisasuina olivat Batman-naamiot ja –viitat. "Batman-teemaa veivattiin pitkin päivää, muu ohjelmisto oli sekalaista pop-musaa."


  • Matti Y. ”George” Karjala, laulu, tamburiini. Ei ollut alkuperäisjäsen.
  • Olli ”Litle” Huvila, basso. Oli vain vähän aikaa kokoonpanossa.
  • Taisto ”Tase” Keinänen, rummut. Soitti myöhemmin Only Fivessa ja Yellowssa.
  • Raimo Möysä, basso
  • Olli Vesala, laulu, huuliharppu. Liittyi kokoonpanoon Georgen jälkeen.
  • Ismo ”Iska” Lindqvist, soolokitara
  • Pauli ”Pakke” Lehtonen, rytmikitara.

Bändi jäsenet tulivat lähinnä Ressun piiristä, osa Puolalan yhteislyseosta.

Bändin treenikämppänä oli jossakin vaiheessa Iskan kotitalo Ylännekadulla. Toinen paikka oli Teräsrautelan koulun alakerrassa, kaupungin kerhohuoneistossa.

Ohjelmistossa oli brittipoppia, mm. Kinksien kappaleita, Animalsia (Boom, Boom, Boom) ja loppuvaiheessa ohjelmistoon kuului mm. Mr. Tambourine Man.

Kokoonpanosta ei tietoa. Nimi esiintyy Helge Koskelan kokoamassa turkulaisbändien luettelossa Rafael Helangon raportissa ”Eräistä varttuneen nuorison käyttäytymismuodoista Turussa”. Koskelan tietojen mukaan bändi on ollut toiminnassa ainakin 1.1.1969.

  • Göran Modin, komppikitara (aluksi myös basso, myöhemmin soolokitara)
  • Timo ”Puppe” Nummi, laulu, myöhemmin basso
  • Jukka Vasama, rummut
  • Carl-Bertil Tauler, basso
  • Markku Vuori, soolokitara

Candlesista tavallaan syntyi Victors kesällä 1964 kun Antero Salviander perusti uuden bändin. Modinin, Nummen ja Salvianderin lisäksi Victorsiin tuli Markku Vuoren tilalle Juhani Merilä. Samalla Modin alkoi soittaa soolokitaraa ja Merilä rytmikitaraa.

  • Timo ”Puppe” Nummi, laulu
  • Jukka (sukunimi ei tiedossa), rummut
  • Jorma Nenonen, soolokitara
  • komppikitaristi ei tiedossa
  • basisti ei tiedossa

Tieto peräisin Timo Nummelta. Bändi oli lyhytikäinen. Catsin keikalla kansalaiskoulussa Sepänkadulla Modin kuuli Catsia ja houkutteli Puppen Candlesiin.

Syntyi Featuresista ja kokoonpanossa soitti ainakin

  • Helge ”Hege” Koskela, rytmikitara
  • Timo Kurki, soolokitara
  • Pekka Mäkinen, soolokitara (oli kokoonpanossa vain vähän aikaa)
  • Jouko ”Immo” Linko, basso
  • Börje ”Ringo” Hellman, rummut (oli ehkä jonkun keikan mukana)
  • Kari Talonen, rummut
  • Tapani ”Poju” Toivonen, soolokitara (oli yhtyeessä vain vähän aikaa)
  • Reima Rantala, rummut
  • Simo Ekholm, rummut (Jouko Linko muistelee, että olisi ollut kokoonpanossa vähän aikaa)

Koulukaverit Koskela, Mäkinen ja Linko Ressusta perustivat yhtyeen. Nimen keksi Helge Koskela.

Jouko Linko: ”Mukaan tuli myös lapsuudenkaverini Timo Kurki, jonka kanssa olimme harjoitelleet jo parisen vuotta soittamista vanhempieni omakotitalon saunasssa vahvistimina pari vanhaa putkiradiota.”

”Creeperissä taisi olla laulajana jonkin aikaa myös Jokke Salminen, joka sittemmin kunnostautui enemmän perinteisen tanssimusiikin solistina.”

”Creepersin synnyttyä saimme harjoituskämpän Vasaramäen seurakuntatalosta (Club 4). Myöhemmin treenikämppänä oli Martin kirkon alapuolella, Savenvalajankadun päässä sijaitseva väestösuoja. Hankimme myös uuden vahvistimen legendaarisesta Soitintuvasta Humalistonkadulta, vanhaintavarakauppa, jossa myytiin käytettyjä soittimia ja vahvistimia. Uusi vahvistin oli 18-wattinen italialaisvalmisteinen Davoli, johon liitettiin kitara, basso ja laulumikrofoni. Hegellä oli oma vahvistin, Strato-merkkinen, niinikään muistaakseni italialainen.”

”Creepersillä oli keväällä ja kesällä kymmenkunta keikkaa Club 4:ssa, Paraisten ”Rottahallissa” ja Lillholmenilla sekä kerran myös oman koulun Ressun hipoissa.”

”Syksyllä -67 bändin nimi muuttui ja myös kokoonpano vakiintui pikkuhiljaa. Uusi nimi oli Only 5 ja jossain vaiheessa kun mukana oli kuusi kaveria nimenä käytettiin Only 5+1.”

Stump-lehden ”karvapäälistalla” sijalla 33.
Kokoonpanosta ei ole tietoa.

Sijalla 69 Stumpin (1/68) ”karvapäälistalla”.
Kokoonpano tuntematon.

Kokoonpanosta ei ole tietoa.

V-P. Lehto kertoo bändin historiasta: ”Faces n:o 1 syntyi Five Facesista. Faces teki kaksi keikkaa samana iltana 15.10.1965 Kupittaan Yhteiskoulussa ja Aurajoen yhteiskoulussa. Kokoonpano oli:

  • “Krisse" Pohjaranta, rummut
  • “Jakkeri”, basso
  • Pentti “Pena” Heikkilä, soolokitara
  • V-P. “Pekis” Lehto, rytmikitara, laulu

Aloitimme omalla biisilläni “Disappeared”. Muistaakseni vedimme myös Sonny ja Cher´in “I got you, babe”.

Harjoittelimme Jakkerin autotallissa ja Krissen mukaan myös jossain “siistissä” pesulassa ja nykyisen Päiväkoti-klubin talon kivijalassa Kaskenkadulla. Pesulan, jossa treenattiin, omisti Leo "Leppari" Suomen isä. Se oli Akselintiellä.

Kokoonpano muuttui. Rumpuihin tuli Börje ”Ringo” Hellman, joka tuli sillä ehdolla, että Georg ”Joije” Söderlund pääsee mukaan laulusolistiksi. Ensimmäinen yhteinen treeni oli Turun rautatieaseman vieressä olevassa puutalossa. En muista olimmeko aluksi ilman basistia, mutta sitten tuli mukaan Peppe Salminen, joka soitti bassoa putkiradion läpi. Eli Faces n:o 2:n kokoonpano oli:

  • Börje ”Ringo” Hellman, rummut
  • Peppe Salminen, basso
  • Pentti Heikkilä, soolokitara
  • V-P. ”Pekis” Lehto, rytmikitara ja laulu
  • Georg ”Joije” Söderlung, laulu

Vuokrasimme jossain vaiheessa treenikämpän Itäharjulta, piharakennus kivisen vuokratalon pihalta Karjakujalla. Lämmitys: kaasulevyjen liekit.

Hyvin usein kitarat ja laulu tulivat läpi lainatusta Fenderistä. Lainasimme myös Roadrunnersien Heiniseltä Wem´in vahvistinta ja “pilareita” (samanlaiset, mitä Pelastusarmeija käytti).

Keikat (1965)
23.10. Paraisten Yhteiskoulu
24.10. Monotanssit Ruissalossa
30.10. Kunta
5.11. Paraisten VPK
16.11. Gillesgården
1.12. ja 2.12. Savo-karjalainen osakunta
4.12. Kunta

Kunnan keikan jälkeen erosin Faces´istä, mutta vierailin vielä kerran bändissä Kårenilla 19.12.”

Faces osallistui Konserttisalissa 19.10.65 pidettyyn SM-kitara -66 Turun osakilpailuun, jossa mukana olivat ”Turun 7 kovinta”: Shakin´ Mad Men, Sharks, Firestones, Road Runners, Faces, Shouting Saints ja Strangers. Tuomarina oli Jim Pembroke.

V-P. Lehto ei kuitenkaan muista, että Faces olisi lopulta osallistunut kisaan.

Joulukuun lopussa 1965 bändistä syntyi Sunes ja kokoonpanoon tuli muutoksia.

  • Pekka Mäkinen, soolokitara
  • Ensio Jokinen, basso
  • Helge Koskela, rytmikitara
  • Reima Rantala, rummut
  • Nisse Holm, koskettimet (Koskela ei muista, että olisi kuulunut kokoonpanoon)

Helge Koskelan ensimmäinen bändi. Hän myös keksi nimen. Pekka Mäkinen, Helge Koskela ja Jouko Linko (tuli myöhemmin mukaan Creepers-yhtyeeseen) olivat koulukavereita Ressusta.

Esiintyi mm. Kuuvuoren nuorisotalon avajaisissa.
5.9.66 Konserttisali: Renegades, The Features, Mauritz (Turun Donovan)
Stumpin ”karvapäälistalla” sijalla 48 (9/66).

Tästä yhtyeestä kehittyi Koskelan ja Mäkisen johdolla Creepers.

Harjoituskämppä oli Teräsrautelan koululla.

Yhtyeen piti osallistua Salossa Turun ja Porin läänin nuorisopäivien (21.-22.1967) yhteydessä pidettyihin lääninmestaruuskilpailuihin, mutta peruutti viime hetkellä osallistumisensa.

  • Timo Mattsson, laulu ja rytmikitara
  • Harry Frelander, basso
  • Harry Saharanta, soolokitara
  • Rauli Soisalo, rummut
  • Leif Granit, toimi aivan alkuvaiheessa vähän aikaa laulusolistina

Firestones aloitti harjoittelun vuoden 1964 lopulla ja soitti ensimmäisen merkittävän keikkansa tammikuussa 1965 Kunnassa. Timo Mattsson ja Harri Saharanta olivat koulukavereita.

Nimensä yhtye sai Timo Mattssonin mukaan Aninkaistenkadun ja Maariankadun kulmassa olleen kivitalon seinässä olleesta Firestone-renkaiden valomainoksesta. Nimi syntyi Leif Granitin aloitteesta. Hän asui samassa talossa.

Turun Sanomat 26.3.65: ”Firestones on saanut jopa viiden vuoden levytyssopimuksen.”

Firestonesin single Can anyone be true/I remember ilmestyi 21.4.1965. Molemmat puolet olivat omia sävellyksiä. A-puoli on Saharannan ja Mattssonin yhteistyö, johon Leif Granit on tehnyt sanat. Laulajana on Mattsson. B-puoli on Soisalon sävellys, jonka Soisalo myös laulaa. ”I remember” on rytmiltään aivan uudentyyppinen – se on tangoshake, kuten Soisalo itse toteaa. Omia sävellyksiä on kuulema tällä hetkellä kaikkiaan kymmenkunta. Yksi niistä on Mattssonin ”Together”.

Treenikämppä oli Weikkojen salissa, Tarmon talolla ja Talonmäenkadulla, basistin vanhempien kellarissa. Firestones esiintyi mm. lämppärinä Kinksien Turun konsertissa 1965 ja television Nuorten tanssihetkessä maaliskuussa 1965.

Keikkoja:
19.8.65 Konserttisali Downliners Sectin lämppärinä
25.8.65 Pop Show Ruissalossa (yhdessä The Typhoonsin kanssa)
4.9.65 Kunta: “Pop kitara hipat”, Varsinais-Suomen parhaat The Firestones, The Shakin´ Mad Men, The Sharks, The Vampires
9.9.65 Masan pop-SHOW Konserttisalissa: The Sharks, The Firestones, The Shakin´ Mad Men, The Victors
14.9.65 Maarian VPK: Shakin´ Mad Men, Firestones, Shoutin´ Saints
5.10.65 Konserttisali: MASAN pop-SHOW: TV-tähti Tapani Karhu, Jim and Beatmakers, Shakin Madmen, Victors, Firestones
Osallistui Konserttisalissa 19.10.65 pidettyyn SM-kitara -66 Turun osakilpailuun, jossa mukana olivat ”Turun 7 kovinta”: Shakin Mad Men, The Sharks, The Firestones, The Road Runners, The Faces, The Shouting Saints, The Strangers. Tuomarina oli Jim Pembroke

Harjoituksia oli kahdesti viikossa. Ohjelmistossa uusimpia brittibiisejä, jotka opeteltiin lähinnä Mattssonin Levymyynnistä aivan tuoreina hankkimilta levyiltä. Ohjelmistossa oli mm. Beatlesia, Kinksiä ja Moody Bluesia, jälkimmäiseltä esimerkiksi kappale From the Bottom of My Heart.

Yhtye oli elossa vuoden verran ja hajosi vuoden 1965 lopulla. Sen jälkeen Mattsson ja Saharanta perustivat On the Rocksin.

  • V-P. Lehto, rytmikitara, laulu
  • Pentti Heikkilä, kitara
  • Lisäksi kaksi muuta jäsentä, joiden nimet eivät tiedossa
  • Timo ”Sumppa” Lehtonen oli managerina, tavallaan myös osa bändin jäsenistöä

Veepee Lehto kertoo: ”20.9. 1965 Heikkilän Penaa ja minua pyydettiin mukaan bändiin nimeltä Five Faces. Ensimmäinen ”kasvo” oli Timo “Sumppa” Lehtonen managerina. Kaksi muuta osasi soittaa vielä vähemmin, mitä Pena ja minä. Pian tästä syntyi Faces n:o 1.”

  • Olli Gréen, soolokitara, myöhemmin rytmikitara
  • Kari Laiho, basso
  • Rauli ”Pole” Ojanen, soolokitara (ei ollut ihan alkukokoonpanossa mukana)
  • Mauri Liponkoski, alkuperäinen rumpali, jonka tilalle tuli pian perustamisen jälkeen Heikki Halme

Ensimmäinen keikka oli Norssissa vuonna 1961: omatekoiset kitarat ja yksi vahvistin. Bändin valmentajan Tapio Pakkalan ehdotuksesta nimeksi muutettiin The Sharks vuonna 1963.

  • Juhani ”Lerssi” Salonen, soolokitara, laulu
  • Jori Laaksonen, rytmikitara, laulu
  • Olavi Jokinen, basso
  • Pekka Ritvanen, rummut

Pekka Ritvasen mukaan kaverukset Juhani, Jori ja Olavi aloittivat harjoittelemisen jo vuoden 1963 puolella, mutta virallisesti yhtye lasketaan syntyneeksi helmikuussa 1964. Pekka Ritvanen tuli mukaan alkukesästä 1964 kun yhtyeelta puuttui rumpali ja ensimmäinen keikka (Naantalin Merisalissa) oli jo tiedossa. Rummut lainattiin seurakunnan torvisoittokunnalta.

Kesän -64 Guitar Guys esiintyi 4-5 kertaa Merisalin viikonlopputansseissa, pari kertaa Sharks-yhtyeen kanssa. Timo Tavio kävi joskus vierailemassa laulusolistina.

Ohjelmistossa oli niinkin toisistaan poikkeavia kappaleita kuin Dansevise, Fregatin kannella ja Emma.

Guitar Guys lopetti toimintansa kun Jorma Käkelä pestasi Juhani Salosen ja Pekka Ritvasen keväällä -65 perustamaansa kvintettiin. Talvella -65 Käkelän orkesterista muotoutui The Pimples.

Kyseessä oli ilmeisesti Suomen ensimmäinen rautalankayhtye, bassoton trio. Ohjelmistossa oli mm. Shadowsia, Venturesia ja Violentsia. Tieto on peräisin Jussi Raittisen muistelmista.

  • Pauli Tuomi, rytmikitara
  • Pekka Korhonen, basso
  • Jorma Wilén, rummut
  • Teijo Räsänen, soolokitara

Yhtyeen ensimmäinen keikka oli Raision yhteiskoulun kouluhipoissa joskus vuoden 1966 alkupuolella. Yhtye sai myös treenipaikan samasta koulusta.

Osallistui 22.10.67 Salossa Turun ja Porin läänin nuorisopäivien (21.-22.1967) yhteydessä pidettyihin kitarayhtyeiden lääninmestaruuskilpailuihin ja sijoittui kolmanneksi. Esittivät jonkun Holliesin kappaleen ja ”Happy togetherin”.

V-P. Lehto kertoo yhtyeen tarinasta: ”Luulisin, että homma meni näin:
Kokoonpano ennen tuloani:

  • Erkki Simolin, rummut
  • Jaakko Kallio, soolokitara, laulu (ei kylläkään muista itse olleensa bändissä)
  • Pentti Heikkilä, basso

Tulin almanakkamerkintöjeni mukaan hengailemaan Juseliuksentalon kellariin 3.2.1965. Talossa oli kaupunginjohtajan virka-asunto. Väinö Leinon poika Jukka Leino oli luokallani TSYK´issä. Hän oli järkännyt kämpän. Siellä Heikkilän Penan muistin mukaan teenasi myös Nurmelan Markku, olisikohan bändi ollut The Rebels vai Madmen? Molemmat TSYK´in bändejä.

4.2. pääsin ”melkein” laulamaan Tipulassa. 17.2. treenasin eka kertaa. Aluksi soitin bassoa. Kallio ja Simolin olivat ilmeisesti lähteneet ja Pena oli siirtynyt soolokitaraan. Esko Sysimetsä, joka oli opiskellut sellon soittoa, soitti rumpuja. Kårenin keikka oli 31.2.65, Sharksien väliaikabändinä. Kappaleina mm. Mean Woman Blues, Lucille ja Love Me Tender. Almanakassani lukee englanniksi 16.4. ”Pena soittaa SOS:ssä, bändimme on hajonnut.”

Kokoonpanossa mm. Pekka Areva, joka myöhemmin kunnostautui mm. folklaulajana.

  • Taisto ”Tase” Keinänen, rummut
  • Ismo ”Iska” Lindqvist, soolokitara
  • Pauli ”Pakke” Lehtonen, rytmikitara
  • Olli ”Litle” Huvila, basso

Hyvin lyhytikäinen bändi Beathovensien jälkeen. Ilmeisesti vain yksi keikka Ressussa.

  • Kari Purssila, rytmikitara, laulu
  • Tommie Mansfield, soolokitara
  • Olli Pellikka, laulu
  • Raimo Rantala, basso
  • Eero Tiikasalo, trumpetti
  • Christer Qvarnström, rummut (?)
  • Olli Kivinen (?)
  • Kari Vanamo, banjo

Yhtye perustettiin Turun musiikkijuhlien yhteydessä järjestettyä mielenosoitusta varten.12.6.1969 Turun kaupunginteatterissa esitettiin oopperaa. Aurajoen rannalla Kaupunginteatteria vastapäätä Information esitti oopperavieraille ja ohikulkijoille rockia ja vaati Turun musiikkijuhlien ohjelmiston laajentamista populaarimusiikilla.

Nimi tuli Nuorison tiedotuskeskuksesta, joka oli perustettu Uudenmaankatu 15:een alkuvuodesta 1969.

Kokoonpano vaihteli eri keikoilla.

Informationin lopetettua toimintansa Purssila, Pellikka, Rantala ja Mansfield perustivat Uudenmaankatu 15:n.

  • Jyrki Ehrlund, soolokitara
  • Harri Uusitalo, basso
  • Börje Hellman, rummut

Jossakin vaiheessa mukana lienee ollut myös Georg ”Joije” Söderlund, laulu, joka myöhemmin oli mm. Facesissa ja Sunesissa.

  • Bert ”Patti” Karlsson, soolokitara
  • Hans ”Hasse” Ahlstrand, rytmikitara, laulu
  • Henrik ”Henni” LeBell, basso
  • Christer Qvarnström, rummut
  • Henry ”Henca” Jansén, rytmikitara, laulu


6.5.67 esiintyi Konserttisalissa Renegades. Samassa konsertissa soittivat lisäksi Lords, Juki & Gösse Band sekä Troubles Turusta.

Jälkeenpäin on arvailtu että Juki oli mahdollisesti Jukka Vasama ja Gösse Göran Modin. Muista jäsenistä ei ole tietoa.Tämä saattoi olla hyvinkin bändin ensimmäinen ja viimeinen keikka.

  • Kari Antila, soolokitara
  • Esko Heikkinen, bassokitara
  • Veli-Pekka Antila, rytmikitara
  • Eero Pulkkinen, urut
  • Mikko Lavijärvi, rummut, laulu

Veli-Pekka Antila: ”Turussa nuorisobändit tekivät varsin tiivistä yhteistyötä. Käytiin soittelemassa toisten bändien harjoituskämpillä, keikoilla soitettiin usein samoilla, useimmiten jonkun porukan vuokraamilla vahvistimilla.

The King Bees esimerkiksi kävi välillä soittelemassa mm. tuon ajan pintabändi The Sharksin kämpillä Itäisen Pitkänkadun varren kerrostalon väestösuojassa. Muistikuviini on jäänyt myös hyisen huurteinen vierailu toisen bändin harjoitustiloissa. Kyseisen yhtyeen nimeä en nyt muista, mutta paikan pystyn yhä paikallistamaan. Kyseessä oli pieni pihasauna Turun Itäharjulla, Karjakadun varressa. Oli talvi ja ulkona pakkasta vähitään kymmenkunta astetta. Sisällä saman verran. Rokki raikui taivaalle jäisten ikkunoiden takaa.

The King Bees harjoitteli pääsääntöisesti omassa treenikämpässään Turun Tiilentekijänkadulla. Paikka oli yhtyeen rumpalin Mikko Lavijärven vanhempien omakotitalon kellarissa sijainnut autotalli. Treenikämpillä käytetyt (putki)vahvistimet olivat pääsääntöisesti itse tehtyjä. Näin myös (nauha)kaikulaitteet.

Keikat tuohon aikaan olivat lähinnä ns. kouluhipoissa. Eri kouluissa viikonvaihteisin järjestetyt tilaisuudet olivat suuria tapahtumia, joihin sen ajan samaa ikäluokkaa edustavat kaupunkilaiset kokoontuivat. Samalla keikalla saattoi parhaimmillaan esiintyä kolmekin eri bändiä.

The King Beesin kulta-aika ajoittui vuosille 1964-1965. Yhtye soitteli luonnollisesti tuon ajan musiikkia, mm. Beatlesia ja Rolling Stonesia.”

King Bees oli Stumpin ”karvapäälistalla” sijalla 90 (10/66).

  • Kari Purssila, rytmikitara, laulu
  • Olli Pellikka, laulu
  • Eero Tiikasalo, trumpetti
  • Olli Kivinen
  • Kari Vanamo, banjo
  • Harri Nieminen, tamburiini

Kokoonpano oli ”löysä”, vaihteli tilanteen mukaan. Harjoitteli toisinaan Turun ylioppilasteatterissa.

Bändin jatkeena voidaan tavallaan pitää Informationia ja Uudenmaankatu 15:tä.

  • Pauli "Pate" Nurminen, kitara, laulu ja tenorisaxofoni (alkup.)
  • Pertti Nurminen, laulu, kitara (alkup.)
  • Tenho Rekola, laulu, basso (alkup.)
  • Jorma Roine, rummut (alkup.)
  • Timo "Puppe" Nummi, laulu
  • Christian "Krisse" Laurell, laulu
  • Sakari Kivinen, kitara
  • Kimmo "Jimmy" Ikonen basso
  • Tapani "Poju" Toivonen kitara
  • O. Miller koskettimet

Turkulaisbändi Luciferus perustettiin vuonna 1966 muusikkopiireissä monien myöhemmin tunteman Pauli "Pate" Nurmisen (kitara, laulu ja tenorisaxofoni) perustamana. Pauli poistui keskuudestamme äkillisesti jo 32-vuotiaana. Muut alkuperäisjäsenet olivat: Pertti Nurminen (laulu,kitara), Tenho Rekola (laulu, basso) ja Jorma Roine (rummut).

Yhtyeen rumpali Jorma Roine muistelee:

"Muusikkopiireissä monien myöhemmin tuntema Pauli ”Pate” Nurminen (kitara, laulu ja tenorisaxofoni) perusti Luciferuksen. Pauli poistui joukostamme äkillisesti jo 32-vuotiaana. Muut alkuperäisjäsenet olivat: Pertti Nurminen (laulu, kitara), Tenho ”Temppa” Rekola (laulu, basso) ja Jorma Roine (rummut).

Alkusoundit soivat "Paten Boxissa" Tuomiokirkkokadulla sekä Valencian yläkerrassa ja Ruissalon Kauppilassa. Myöhemmin treenattiin kaupungin nuorisotoimen (Kalevi Perhon myötävaikutuksella) kerhotiloissa Leipäläntiellä, Kuuvuorella, Teräsrautelassa, Hannuniitussa, Arvin- ja Uudenmaankadulla.

Keikkoja:
28.3.67 Työväenopisto, Turun Nuorisoviikon kitarayhtyemestaruuskilpailut. Tulokset: 1. The Troubles, 2. Luciferus, 3. The Outlaws
1968 Bändikilpailu Brankulla
1968 Pansion Yhteiskoulun kouluhipat

Luciferuksen toiminta-aikana olivat mukana myös:
Timo ”Puppe” Nummi, laulu
Christian ”Krisse” Laurell, laulu
Sakari Kivinen, kitara
Kimmo ”Jimmy” Ikonen, basso
Tapani ”Poju” Toivonen, kitara
O. Miller, koskettimet

Ohjelmisto koostui lähinnä rhythm & blues-, beat- ja pop- musasta.

Bändin toiminta loppui v.1969. Pauli ja Pertti Nurminen sekä Jorma Roine jatkoivat soittamista 70-luvulla eri bändeissä, esiintymisiä ravintoloissa ja tanssilavoilla."

(kirjoitettu joskus myös erikseen Mad Men, aloitti nimellä Shakin´ Mad Men)

  • Markku ”Murmeli”, ”Cicero” , ”Mursu”, ”Titu” Nurmela, rytmikitara, laulu
  • Matti ”Jooseppi” Laurikari, rummut (maaliskuusta -65 lähtien)
  • Jukka ”Juki” Laurikko, basso
  • Henry ”Henca” Jansén, laulu (syksystä -66 lähtien)
  • Bert ”Patti” Karlsson, soolokitara (kesäkuusta -65 lähtien)
  • Olli ”Bole” Lundstedt, laulu, soitti alussa myös kitaraa, ennen Pattia
  • Pekka Rahi (alkuperäinen rumpali)
  • Timo Mattsson oli vähän aikaa laulusolistina kun Olli Lundstedt oli joitakin kuukausia poissa kokoonpanosta

Osallistui 1.5.65 Ponnahdus Pinnalle-kilpailuun: ”Yleisön ylivoimaiseksi suosikiksi kilpailussa tuli pirteä kitarayhtye The Shakin´ Madmen. Yhtye oli ainoana uskaltautunut leikkiin, eikä mitään kilpailua näin ollen nähty, mutta yleisön äänestyksessä tuli suosikiksi neljän nuorukaisen reipas kitarayhtye The Shakin´ Madmen.”

Keikkoja:
7.5.65 Spede-klubi (Hämeenlinna)
9.5.65 Råtthallen, Parainen
4.9.65 ”Pop kitara hipat” Kunnassa. Varsinais-Suomen parhaat The Firestones, The Shakin´ Mad Men, The Sharks, The Vampires
9.9.65 Masan pop-SHOW Konserttisalissa: The Sharks, The Firestones, The Shaken Mad Men, The Victors
14.9.65 Maarian VPK (mukana myös Firestones ja Shoutin´ Saints)
5.10.65 Konserttisali: MASAN pop-SHOW: TV-tähti Tapani Karhu, Jim and Beatmakers, Shakin Madmen, Victors, Firestones
9.10.65 Natsa, Helsinki
23.10.65 Kunta
5.11.65 Junior 65-näyttelyn ajavaisissa. Laulusolistina silloin Timo Mattsson.
8.-9.11.65 esiintymisiä Junior 65-näyttelyssä
12.11.65 Masan Pop-show Konserttisalissa: ”Köpiksen pop-Show´arit The Bootjaks, Markku Veijalainen , The Shakin Madmen, The Sharks
2.12.1965 Konserttisali Tagesin, Jormasin ja Sharksien kanssa.
31.12.65 Kåren
1.1.66 Kunta
8.1.66 Kunta
11.1.66 Konserttisali: Jerry Williams & The Dynamites ja Shakin´ Mad Men.
26.1.66 Konserttisali: Jormas, Shakin´ Mad Men, Timo Tavio, Sunes
1.2.66 Konserttisali: Suuri Pop-show: Shakin´ Madmen, Sharks, Hootmen, Walker Group, Sunes
2.3.66 TV2:n Ohimennen-ohjelmassa
22.3.66 Konserttitalo: Lollipops ja Shakin' Mad Men
10.4.66 Kåren
6.5.66 Kunta
18.5.66 Kåren: Madmen esiintyi ensimmäisiä kertoja tällä nimellä. Näihin aikoihin siis Shakin´ pudotettiin bändin nimestä pois. Toisaalta: Auranlehti (11.11.1965) haastattelussaan kutsuu bändiä jo nimellä Madmen (”Pahat miehet”)
5.-15.8.66 Turun Messujen folk-kellari: runsaan viikon ajan esiintymisiä joka päivä
22.8.66 MTV:n Toivekonsertissa
3.9.66 Kunta: Sinkat, Madmen, Sharks
12.11.66 Kunta
17.12.66 Kunta
Kesällä -67 Madmen kävi kesällä kahden viikon kiertueella Pohjois-Suomessa
6.10.67 Konserttisali: Madmen ja Jormas
2.12.67 Konserttisali: Hep Stars ja Madmen

Madmen osallistui Konserttisalissa pidettyyn SM-kitara -66 Turun osakilpailuun 19.10.1965, jossa mukana olivat ”Turun 7 kovinta”: Shakin Mad Men, The Sharks, The Firestones, The Road Runners, The Faces, The Shouting Saints, The Strangers. Tuomarina oli Jim Pembroke. Madmen voitti kisan.

Auranlehti 11.11.65: Markku Nurmela: ”Kerran meitä heitettiin tuolla syrjäkulmilla lämpimällä nakilla, mutta heittäjä ei tainnut olla kovin hyvä musiikin tuntija, koska arvostelu osui autonkuljettajaamme, joka ei ole tehnyt mitään pahaa”

Loppukesästä 66 Madmen lähetti koenauhan Scandialle, jossa oli muutamia omiakin sävellyksiä, mutta Scandialta tuli pian tyly vastaus: ei käyttöä.

Keväällä 65 bändin managerina oli Carl-Bertil ”Kille” Tauler. Antero Palmroos ja Timo ”Sumppa” Lehtonen toimivat myöhemmin Madmenien managereina.

Harjoituskämppänä keväällä 65 oli Itäharjulla Ruukinkadulla sijainneen Laurikon omakotitalon pihasauna. Treenejä vedettiin kolme kartaa viikossa. Myöhempiä harjoituskämppiä oli manageri Antero Palmrosin talon vintti Suovantiellä ja loppuvaiheessa Turun vanhan verkatehtaan kiinteistössä.

”Madmen on ollut jo kauan Turun suosituin yhtye. Tähän on ehkä vaikuttanut heidän hillitty, melodinen soittotyylinsä ja fiksu esiintyminen. Pojat pitävätkin eniten ”musiikillisista”, melodisista kappaleista. Myös hitaat bluesit ovat poikien lempikappaleita. Vaikka Madmen on Turun suosituin ja paras yhtye eivät he kuitenkaan ole päässeet levyttämään. Suhteilla pääsee levyttämään, meillä ei ole suhteita eikä liioin manageria tällä hetkellä. Manageri jätti, koska pojilla ei ollut muka tarpeeksi lavashowta.”
(Iskelmä-lehden Maakunnan kuulumisia –reportteri Antero Entola)

Madmenien moniäänistä laulua korostava tyyli vahvistui entisestään kun yhtyeeseen liittyi toinenkin laulusolisti syksyllä 1966, Henry ”Henca” Jansén.

Parhaimmillaan Madmen oli Stump-lehden ”karvapäälistalla” Suomen kolmanneksi suosituin bändi (Stump 9/66).

Ohjelmistossa nelisenkymmentä kappaletta. Vaikutteita: Moody Blues, Zombies, Hollies, Beatles. Kappaleita: I´m alive, Set me free (Hollies), No reply, Nowhere man, Baby baby, Lonesome town (Ricky Nelson), Hello Goodbye, If I fell, Girl, Michelle.

Iskelmä 4/67 Maakunnan kuulumisia (Antero Entola): ”Turkulaisten suosikkien The Madmenien olemassaolo on vaakalaudalla, koska yhtyeen komppikitaristi (ottaa osaa myös lauluun) Markku Nurmela otti ja lähti Saksaan töihin. Hän palaa takaisin luultavasti vasta kesän alkupuolella joten muilla ”Hulluilla miehillä” on nyt pieni pulma: jatkaako vai eikö jatkaa – ilman Markkua.”

Viimeisimpiä esiintymisiä oli 5.1.68 Kårenin teinitansseissa.

Uusi Maailma kertoo vuoden 1968 tammikuun lopun numerossaan, että Madmen on hajonnut. Tosiasiassa Madmen ei vielä tuolloin hajonnut vaan jatkoi vielä jonkin aikaa keikkailua siitä huolimatta, että Patti Karlsson ja Jooseppi Laurikari perustivat uuden yhtyeen Separaten, jotta saisivat soittaa vähän toisentyyppistä musiikkia kuin Madmenien ohjelmisto oli. Patti ja Jooseppi jatkoivat Separatesta huolimatta edelleen myös Madmeneissä.

Käytänössä soittaminen kuitenkin vain hiipui. Levytyssopimus meni mönkään, tuli armeijat, työpaikat muilla paikkakunnilla ym.”, muistelee Matti Riikari (ent. Laurikari).
Uusi Maailma 2/1968, 25.1.68

Samassa jutussa Patti kertoi mieleenpainuvimman tapahtumat Madmen-ajoilta: ”Viimekesäinen Lapin kiertue – tangot. Se oli tangojen soittamista. Kokemus sinänsä. Itse asiassa se oli hyvin opettavainen matka, sai nähdä niin paljon sellaista, joka on vierasta ja uutta meikäläiselle, asioita jotka poikkeavat omasta elämänpiiristä.”

  • Jorma Wilén, rummut
  • Pekka Korhonen, basso
  • Teijo Räsänen, rytmikitara
  • Hakku Kaukonen, soolokitara
  • Ilkka Lavonen, laulu

Mirage oli 60-luvun lopun tunnetuin yhtye Raisiosta. Se teki paljon keikkoja myös Raision ja Turun ulkopuolella, lähinnä Pentti-Oskari Kankaan orkesterin taukobändinä.

Ohjelmisto oli painottunut Creamin, John Mayallin, Fleetwood Macin ja ylipäätään bluesvaikutteiseen musiikkiin.

Yhtye lopetti toimintansa kun asepalvelus kutsui joitakin yhtyeen jäseniä. Myöhemmin 70-luvulla Mirage koottiin pariksi vuodeksi uudestaan.

Keikka Juhana Herttuan koulussa 18.10 1968 yhdessä Strawberry Jamin kanssa.

Tästä ei ole tiedossa muuta kuin, että Kari Kataja (kitara, laulu) oli yhtyeessä parin viikon ajan kesällä -67. Ilmeisesti yhtye ei koskaan päässyt keikkavalmiuteen.

Kokoonpano tuntematon.

New Faces viittaa Faces-yhtyeen perintöön, mutta kukaan Facesin jäsenistä ei muista New Facesin olemassaoloa.

  • Johnny Gustafsson, laulu, rytmikitara, rummut
  • Kauko Pietikäinen, koskettimet, laulu
  • Pekka Puranen, soolokitara, laulu (tuli Benny Gustafssonin tilalle)
  • Benny Gustafsson, kitara
  • Bjarne Karlsson, basso
  • Raimo ”Rami” Österman, rummut (ennen Gustafssonia)

Sijalla 33 Stumpin (2/68) Karvapäälistalla.

Bändi lopetti toimintansa siinä vaiheessa kun Johnny Gustafsson lähti armeijaan, vuonna 1968.

  • Timo Mattsson, laulu
  • Leif Frelander, basso
  • Jukka Vasama, rummut
  • Harry Saharanta, soolokitara
  • Hasse Ahlstrand, rytmikitara, laulu

Iskelmä 4/67 Maakunnan kuulumisia (Antero Entola): ”Turun uusin kitarayhtye on On the Rocks ja se on soitellut pienissä tansseissa ja kouluhipoissa.”

Stumpin ”karvapäälistalla” sijalla 80 (4/67).

Treenikämppänä oli Sotalaistenkadun päässä oleva pommisuoja, joka toimi myöhemmin myös Only Fiven harjoituskämppänä.

(vuoden 1967 loppupuolen yhtye toimi nimellä Only 5 + 1)

  • Jouko ”Immo” Linko, soolokitara, laulu
  • Taisto ”Tase” Keinänen, rummut (tuli kokoonpanoon 6.5.68)
  • Markku ”Silli” Silander, laulu, koskettimet (tuli maaliskuun lopussa 68)
  • Helge ”Hege” Koskela, rytmikitara, laulu
  • Timo ”Puppe” Nummi, laulu
  • Timo Kurki, basso
  • Kalevi Karling, laulu (lähti kokoonpanosta vähän ennen kuin Puppe tuli)
  • Börje ”Ringo” Hellman, rummut
  • Christian ”Krisse” Laurell, laulu, kitara (Puppen velipuoli, oli mukana vain satunnaisesti, lähti maaliskuussa 68. Helge Koskelan mukaan ei kuitenkaan kuulunut kokoonpanoon)

Jouko Linko: ”Eka kokoonpanon laulusolisti oli Kalevi ”Kalle” Karling ( siirtyi myös enemmän tangopuolelle ja sai muistaakseni jossakin skaboissa nimityksen ”Tangoprinssi”) . Rumpalina toimi Börje ”Ringo” Hellman. Hege soitti komppia , mutta jossain vaiheessa Timppa alkoi basistiksi ja minä aloin soittamaan sooloa. Lisäksi Hege ja minä lauloimme stemmoja. Stemmalaulu olikin yksi Only 5:n vahvoja puolia.

Timo ”Puppe” Nummi tuli mukaan laulusolistiksi joskus -67 loppuvuodesta ja oli mukana muutaman kuukauden. Kalle lähti porukasta vähän ennen Puppea vuodenvaihteessa ja helmikuussa -68 Puppen lähdettyä mukaan tuli Christian Laurell, lähinnä kitaristiksi. Hän oli mukana vain parisen kuukautta. Huhtikuussa -68 bändiin tuli rumpaliksi Taisto ”Tase” Keinänen ja urkuriksi Markku ”Silli” Silander. Lempinimet olivat kaikilla yleisesti käytössä ja minuakin kaikki kutsuivat kotiväkeä lukuunottamatta nimellä ”Immo”. ”

”Keväästä -68 Only 5 alkoi saavuttaa mainetta vähän kauempanakin. Harjoituspaikaksi saimme näihin aikoihin huoneen Martin kirkon alapuolelta kallioon louhitusta entisestä pommisuojasta. Yhtyeen jonkinlaisena managerina toimi aluksi Raimo Möysä, mutta ennen pitkää Hege alkoi hoitaa myös näitä hommia. Keikkoja oli vuonna-68 nelisenkymmentä, ja kokonpanoksi vakiintui siis:

  • Helge Koskela, rytmikitara, laulu
  • Timo Kurki, basso
  • Taisto Keinänen, rummut
  • Markku Silander, urut, laulu
  • Jouko Linko, soolokitara, laulu

Vuonna -69 keikkatahti kiristyi ja myös matkat pitkittyivät, kävimme mm. Tukholmassa pari kertaa. Bändi sai myös uuden solistin, sillä Madmenin lopetettua Olli Lundstedt tuli mukaan ja samalla nimi muuttui Yellow´ksi kesällä -69.”

Vuonna 1967 Only 5 voitti parhaan levyttämättömän bändin tittelin ja ohitti mm. tamperelaisen Matthewsin.

Only 5 tuli toiseksi Ponnahdus Pinnalle -kilpailussa 1967 ja voitti yleisöäänestyksen.

Keikkoja:
5.1.68 Vestanfjärd
13.1.68 Karjaan ruotsalainen yhteiskoulu (Sharks, Mosquito Killers, Only 5)
17.1.68 Gillesgården
24.2.68 Taalintehdas
15.3.68 Turun tyttölyseo (Jormas, Only 5)
31.3.68 Salon VPK
28.4.68 Ruissalo
17.7. ja 20.7.68 TISC
27.9.68 Konserttisali (Islanders, Plastic Fantasy, Only 5)
12.10.68 Konserttisali: D-Tuotanto: Seidat, Kristian, Only 5
18.10.68 Maarian VPK
12.11.68 PopPop Konserttisalissa
15.11.68 TSYK
14.12.68 Hangon suomalainen yhteiskoulu
28.1.69 Konserttisali (yhdessä Soulsetin kanssa)
31.1. ja 1.3.69 Kåren
22.3.69 Jukola, Sundbyberg, Tukholma
30.4.69 Turun VPK:n talo
14.6.69 Vehmassalmi

  • Jouko Linko, soolokitara
  • Taisto Keinänen, rummut (tuli syksyllä 67, oli poissa talven 67-68, tuli uudestaan 6.5.68 Only 5:een)
  • Markku Silander, laulu, koskettimet (tuli maaliskuun lopussa 68)
  • Helge Koskela, rytmikitara
  • Timo ”Puppe” Nummi (”Plus 1”), laulu
  • Timo Kurki, basso
  • Kalevi Karling, laulu
  • Börje Ringo Hellman, rummut

Keikkoja:
25.9.67 Gillesgården
28.9.67 Konserttisali (New Joys, Madmen, Mosaic, Only 5+1)
17.11.67 Konserttisali (Blues Section, Walkers, Only 5+1)

  • Göran Modin, kitara
  • Kari Talonen, rummut
  • Pertti Vasama, laulu
  • Ritva Saarinen, laulu
  • Timo ”Puppe” Nummi, laulu, basso

Yhtye soitti pop-beatia. Tavaramerkkinä oli kolmiääninen laulu. Ohjelmistossa oli myös rock-kappaleita kuten What´d I Say.

28.3.67 Työväenopisto, Turun Nuorisoviikon kitarayhtyemestaruuskilpailut. Tulokset: 1. The Troubles, 2. Luciferus, 3. The Outlaws.

11.10.64 Konserttisali: kitaraorkestereiden SM-karsintakilpailut. Ylituomarina The Renegades. Osallistujat: Timo Tavio & The Sharks, Pat and The Shakers, The Vampires, The Spiders ja The Victors.

Tämä saattoi olla yhtyeen ainoa esiintyminen, jos ylipäätään osallistuivat ollenkaan kisaan, sillä Turun Sanomat uutisoi 12.10.64: “Tavio & Sharks paras kitarakilpailussa. Seuraaviksi tulivat The Vampires Forssasta ja The Victors Turusta.”

  • Juhani ”Lerssi” Salonen, kitara, laulu
  • Heikki Levo, basso, laulu
  • Jorje Salmi, kitara, laulu
  • Pekka Ritvanen, rummut

Pimples syntyi Jorma Käkelän kvintetistä ja oli osa Käkelän tanssiorkesterin ohjelmaa, noin puolen tunnin mittainen Beatles-parodia, jossa Pimples mustiin peruukkeihin pukeutuneena esitti Beatles-kappaleita. Parodia-ainesta kehitettiin Beatles-kauden jatkeeksi ”aaveshowlla”, valkoisiin lakanoihin naamioituneina yhtye soitti pimennetyssä salissa, lavalle sijoitettujen loisteputkien hohteessa.

  • Esa Katajamäki, laulu
  • Jorma ”Jopi” Granberg, rummut
  • Pertti ”Benja” Nordgren, kitara, laulu
  • Raimo ”Raikka” Rantala, basso
  • Henkka Björkman, soolokitara
  • Raimo Katajainen (tai Katainen), tuli kitaristiksi Björkmanin jälkeen

Harjoitteli aluksi Kuuvuoren nuorisotalossa, myöhemmin tyhjillään olleen omakotitalon kellarissa.

Bändin ensimmäinen keikka oli Aurajoen yhteiskoululla. Soittajista sen verran, että Bjökmanin Henkka lähti aika pian Polille opiskelemaan ja kitaristit vaihtuivat muutaman kerran. Ohjelmisto oli aluksi bluesahtavaa. Jossain vaiheessa esikuvia olivat Cream ja Hendrix.

Nimen keksi Jopi Granberg kun ”se oli mun mielest vähän semmost psykedeelist”.

  • Pertti ”Benja” Nordgren, kitara, laulu
  • Taisto ”Tase” Keinänen, rummut, oli mukana muutamalla keikalla
  • Ismo ”Iska” Lindqvist, kitara
  • Olli ”Litle” Huvila, basso

Ismo Lindqvist muistelee, että ”Purple Hazessa oli kolme kaveria Piikkiöstä ja kaksi bassoa? Sen elinikä jäi muutamaan keikkaan, mutta Paraisilla oltiin, lieneekö ollut Lillholmen.”

Tasella on myös muistikuva Paraisten Lillholmenin keikasta. Pertti Nordgrenin mukaan ”Tasella oli "Ringolta" (Börje Hellman) lainatut rokkihousut, jotka Ringon vaimo oli tehnyt. Ne olivat eri väristä kangasta edestä ja takaa ja vasen ja oikea lahje vielä vastakkaisia ja tietenkin tiukat, värejä en muista.”

  • Matti Salonen, soolokitara
  • Kari Helander, rytmikitara
  • Pekka Rahi, rummut
  • Timo Vihervaara, basso

Rautalankayhtye oli Turun Suomalaisen Yhteiskoulun bändi, joka oli innoittajana Shakin´ Mad Meneille. Pekka Rahista tuli Shakin´ Mad Menien ensimmäinen rumpali.

  • Matti Linnela, laulu
  • Kari Kostiainen, soolokitara
  • Teijo Räsänen, rytmikitara
  • Erkki Ingberg, basso
  • Markku Reunanen, rummut

Lyhytaikainen yhtye, joka ei edennyt harjoitteluvaihetta pidemmälle ennen hajoamistaan.

  • Juha-Pekka Lehtonen, rytmikitara, laulu
  • Jorma Heininen, soolokitara
  • Timo Heininen oli vähän aikaa basistina, soitti omatekoista bassoa
  • Teijo ”Teippi” Holmsten, rummut, jonka jälkeen Börje Hellman
  • Georg ”Joije” Söderlund, laulu (oli vain muutamalla keikalla)
  • Jyrki ”Jytky” Erlund, basso

Ensimmäinen keikka oli Uudessakaupungissa lokakuussa 65 Sharksien tilalla.

Osallistui Konserttisalissa 19.10.65 pidettyyn SM-kitara -66 Turun osakilpailuun, jossa mukana olivat ”Turun 7 kovinta”: Shakin´ Mad Men, The Sharks, The Firestones, The Road Runners, The Faces, The Shouting Saints, The Strangers. Tuomarina oli juuri Suomeen tullut Jim Pembroke.

Treenikämppänä oli aluksi Turun Suomalaisen Yhteiskoulun kellari, jossakin vaiheessa Heinisten kotitalo.

  • Vesa Nissinen, tenorisaksofoni
  • Bert "Patti" Karlsson, soolokitara
  • Harry Saharanta, basso
  • Timo Mattsson, laulu
  • Matti “Jooseppi” Laurikari, rummut

Separate oli ensimmäinen turkulainen ”superyhtye”. Se syntyi Madmenin ja Firestonesin jäsenistä.

Ohjelmisto oli bluesahtavaa, soulahtavaa ja ”vaativaa”, aika lailla poikkeavaa sen ajan turkulaisbändien ohjelmistoista.

Separate oli Tremeloesin lämppärinä (Stump 1/68).

Stumpin ”karvapäälistalla” sijoitus oli 37.

  • Ari Soisalo, soolokitara
  • Hannu Hämäläinen, rytmikitara
  • Timo "Puppe" Nummi, basso
  • Raimo Laakso, rummut
  • Pertti "Viiksi" Wikstedt, laulu joka esiintyi ilmeisenä esikuvanaan Jan Rohde.

Ari Soisalo: ”Yhtyeen merkittävin ja menestynein keikka oli kesällä -65 Naantalin Merisalissa, ainakin ihmismäärällä ja metelillä mitaten. Merisalin vuokraaja Nakki-Masa joutui rauhoittamaan menoa kesken iltaa ja kertoi, ettei aikaisemmin ollut ollut niin paljon nuoria paikalla.”

Timo ”Puppe” Nummi muistelee myös, että hän olisi saattanut olla Shadesin mukana parilla keikalla. Hänen mukaansa Merisalissa oli ”aika kova meno”.

Soisalo: ”Tämän jälkeen bändi hajosi melko pian. Soitin viimeisen keikan ilmeisesti 1966 vuoden itsenäisyyspäivän tienoilla yhdessä ex-Victorsien Jonni Merilän ja Antsu Salvianderin kanssa. Olimme Helge Siimeksen keikalla Kaivohuoneella Helsingissä säestämässä aitoja ranskalaisia Jean Patou' n mannekiineja ja sen jälkeen samassa paikassa pienessä piirissä illallisella (muistona on jäänyt mieleeni, että "pöytädaaminani" oli Eeron ja Jussin viehättävä ja seurallinen äiti). Tämän jälkeen jatkoin koulunkäyntiäni ja myin laitteeni (Fender Stratocaster -65 ja Vox AC 30) Bert Karlssonille.”

  • Timo ”Lukkari” Tavio, laulu (tuli laulusolistiksi keväällä 1964 ja lähti alkuvuodesta 1965)
  • Leif ”Lefa” Granit, laulu (aloitti laulusolistina helmikuussa 1965 pian Timo Tavion lähdön jälkeen, lopetti syksyllä 1967 mentyään opiskelemaan teatterikouluun)
  • Matti ”Aku” Kellari, basso (tuli kokoonpanoon helmikuussa 1965 Kari Laihon jälkeen, kävi armeijan syksystä 1967 kevääseen 1968 ja palasi vielä hetkeksi kokoonpanoon sen loppuvaiheessa)
  • Olli ”Ryynä” Gréen, rytmikitara, huuliharppu (lopetti syksyllä 1967 mentyään armeijaan)
  • Kari Laiho, basso (lopetti mentyään armeijaan 15.2.1965)
  • Rauli ”Pole” Ojanen, soolokitara, laulu (pääasiallinen laulusolisti Leif Granitin jälkeen syksyllä 1967)
  • Heikki ”Janne” Halme, rummut ja alunperin myös laulu (Tavion jälkeen ja ennen Granitia). Joutui auto-onnettomuuteen 24.9.1965 klo 19.45. Ura katkesi siihen.
  • Christer ”Maissi” Qvarnström, rummut (tuli Halmeen tilalle)
  • Alan Jokinen, kitara, laulu (kesän 65)
  • Olli Lundstedt, laulu (lyhyehkön ajan Sharksien loppuaikoina, tuli kokoonpanoon samaan aikaan kun Pekka Puranen)
  • Leif Frelander, basso (tuli tuuraamaan Matti Kellaria tämän ollessa armeijassa ja oli kokoonpanossa loppuun asti)
  • Pekka Puranen, rytmikitara, laulu (tuli mukaan bändiin samaan aikaan kun Olli Lundstedt eli niihin aikoihin kun Leif Granit ja Olli Gréen lähtivät pois)
  • Alf Nylund, sähköurut, liittyi kokoonpanoon loka-marraskuussa 1965, mutta lopetti kuitenkin pian

Sharks esiintyi aluksi nimellä The Ghosts (1961-63) mutta siirryttyään Tapio ”Tassu” Pakkalan valmennettavaksi, hän keksi bändille vetävämmän nimen The Sharks, West Side Storyn toisen nuorisojengin mukaan.

Sharks osallistui Brankulla vappuaattona 1963 pidettyyn Ponnahdus pinnalle-kilpailuun ja oli yleisön ehdoton suosikki ”rautalankamusiikillaan”. Tassu oli valmentanut bändin teräkuntoon ja tummissa puvuissa ja röyhelöpaidoissa esitetty Tango Bolero tehosi.

Sharks soitti musiikin Turun Vapaateatterissa esitettyyn Suutarin tyttären pihalla näytelmään keväällä -64. Musiikin oli sovittanut Tapio Pakkala (Jarkko Laineen mukaan Pole Ojanen).

Vapaateatterin taloudellisten vaikeuksien takia Sharksit eivät koskaan saaneet kunnollisia esiintymispalkkioita näytelmämusiikistaan. Korvaukseksi he sen sijaan saivat käyttää Vapaateatterin tiloja harjoituskämppänään. Jossakin vaiheessa sitten Timo Tavio, Lukkari lempinimeltään ja hänen vuotta vanhempi veljensä Hannu (Puosu) tulivat katsomaan Vapaateatteriin harjoituksia ja siitä alkoi vuoden päivät kestänyt Lukkarin ja Sharksin yhteistyö.


Ilmeisesti Olli Gréenin aloitteesta Timo Tavio ryhtyi kesällä 1964 Sharksien laulusolistiksi. Taviolla oli jo entuudestaan mainetta, sillä hän oli sijoittunut toiseksi Ponnahdus Pinnalle-kilpailussa vuonna 1961 ja ehtinyt jo levyttämään Manhattan-levymerkille muutaman singlen.

Sharks osallistui 11.10.1964 kitaraorkestereiden SM-karsintakilpailut konserttisalissa. Ylituomarina oli The Renegades. Muut osallistujat: Pat and The Shakers, The Vampires, The Spiders ja The Victors. Turun Sanomat uutisoi 12.10.64: “Tavio & Sharks paras kitarakilpailussa. Seuraaviksi tulivat The Vampires Forssasta ja The Victors Turusta.”

Joulukuussa 1964 Sharks esiintyi Rettigin tupakkatehtaan joulujuhlissa. Rettig sponsoroi Sharksien keikkajulisteen.

2.2.1965 Sharks esiintyi Messuhallissa kitaraorkestereiden SM-kisoissa. Ei sijoittunut palkinnoille. Paikalla oli 2000 nuorta, jotka olivat tulleet katsomaan lähinnä Renegadesia.
Sharksien laulusolistina oli silloin rumpali Heikki Halme.

10.2.1965 Sharks käväisi Scandian levytysstudiossa. Mukana saattoi vielä olla Timo Tavio, mutta jostain syystä levyä ei koskaa saatu aikaiseksi. Yhtenä biisinä oli mm. Jarkko Laineen sanoittama Pole Ojasen sävellys Ann the Whore.

12.2.1965 Sharks sijoittui neljänneksi Kaleidoskooppi-ohjelman järjestämässä äänestyksessä saatuaan n. 800 ääntä. Äänet saatiin kasaan pääosin bändin kavereita tunteneen Rauli Stormin toimeliaisuuden ansiosta. Hän organisoi aktiivisen postikorttikampanjan.

Osallistui Konserttisalissa 19.10.65 pidettyyn SM-kitara -66 Turun osakilpailuun, jossa mukana olivat ”Turun 7 kovinta”: Shakin Mad Men, The Sharks, The Firestones, The Road Runners, The Faces, The Shouting Saints, The Strangers. Tuomarina oli Jim Pembroke.

Allan Jokinen oli amerikkalainen professorin poika, joka tuli isänsä tutkijavierailun ajaksi mukaan Turkuun kesäksi 1965. Allan oli monipuolinen musiikkilahjakkuus ja oli tyylillisesti ajan hermolla. Allan oli jopa tavannut jenkeissä henkilökohtaisesti Bob Dylanin joka juuri vuoden 1965 aikoihin oli siirtynyt akustisista folklauluista sähköisempään ilmaisuun. Allan oli tuonut mukanaan viininpunaisen puoliakustisen Gibson-kitaransa. Se oli upea esine. Tuttavien kautta Allan sai tietää Sharkseista ja koska se tyylillisesti oli melko lähellä hänen omia mieltymyksiään hän liittyi bändin rivistöön kesäksi 1965. Allanin myötä Sharksien musiikki meni yhä enemmän rhythm & bluesin suuntaan. Eräänlainen uroteko oli se, että Allan opetti Sharksit soittamaan uunituoreen ja vaikean Dylan-klassikon Maggie´s Farm. Näihin aikoihin Sharksien linja oli muuttunut yhä enemmän rhythm & bluesin suuntaan. Yksi Sharksien bravuureista oli Chuck Berryn Memphis Tennessee.

Keikkoja:
12.11.64 Teini-ilta Konserttisalissa: Timo Tavio ja the Sharks
22.11.64 Monotanssit Ruissalossa: Timo Tavio & The Sharks
27.12. ja 31.12.64 Kunta
7.12.64 Konserttitalo (yhdessä Victorsin ja Spidersin kanssa)
23.1.65 Ruissalon monotanssit
31.1.65 Kunta
27.2.65 Konserttitalo: Renegades, Timo Tavio & The Sharks, The Victors. “Kuuluttaja TV:n Aarre Elo”.
19.8.65 Konserttisalissa Downliners Sectin lämppärinä
4.9.65 ”Pop kitara hipat” Kunnassa. ”Varsinais-Suomen parhaat” The Firestones, The Shakin´ Mad Men, The Sharks, The Vampires
9.9.65 Masan pop-show Konserttisalissa
15.9.65 Sharks esiintyi televisiossa TV2:n Ohimennen ohjelmassa ja
12.11.65 Masan Pop-show Konserttisalissa:”Köpiksen pop-Show´arit The Bootjaks, Markku Veijalainen, The Shakin Madmen, The Sharks
22.12.65 Kunta
5.1. (Loppiaisaatto) ja 8.1.66 Kåren
15.1. ja 29.1.66 Kunta
1.2.66 Konserttisali: Suuri Pop-show: Shakin´ Madmen, Sharks, Hootmen, Walker Group, Sunes
15.2.66 Konserttisali: Jim Pembroke, Pems, Sharks, Sunes
23.3.66 TV2:n Nuorten tanssihetkessä.
10.4. ja 3.9.66 Kunta
24.4.66 Raision VI nuorisoviikon pääjuhlassa
1.1.67 Sharks esiintyi iltapäivätansseissa kun Maaria liittyi Turkuun
4.2.67 Loviisan yhteiskoulu
6.10.67 Konserttisali: Jormas, Madmen, Sharks

Markus Lehtinen toimi Sharksien managerina ainakin kesällä 1965. Jossakin vaiheessa managerina oli myös Carl-Bertil Tauler ja 1966-67 Turun ainoa puoliammattimainen manageri Timo ”Sumppa” Lehtonen.

Kari Laiho ja Tappi (Tapani) suunnittelivat Sharksille oman logon ja julisteen. Logoa painettiin t-paitoihin ja kaupungille levitettiin tarroja. Sharks oli ensimmäisiä bändejä, jotka omaksuivat tämäntapaisen brändiajattelun.

Sharks kuului Turun kolmen suosituimman yhtyeen joukkoon. Suosionsa huipulla – ehkäpä 1965-66 – heillä oli parikin fan clubia. Toisen prexynä oli Jari Fleming.

Parhaimmillaan Stump-lehden ”karvapäälistalla” Sharks oli 6.

Harjoituskämppä oli Kerttulinkatu 12 B:ssä, Polen asuintalon kellarissa. Seinät oli valkoiseksi kalkittu, valaistus vaaleanpunainen ja seinillä suuria kuvia Rollareista ja muista ihanteista. Harjoituksia pidettiin pari kertaa viikossa. Keikka-auton nimi oli Aimo.

Eräässä haastattelussa Sharksit kertoivat, että heillä on jopa nelisenkymmentä omaa sävellystä, mm. Like I Told You, Together, Rainy Night ja Ann the Whore. Toisessa haastattelussa omia sävellyksiä kerrottiin olevan parisenkymmentä.

Sharksien tiettävästi viimeinen keikka oli 12.3.1969, joten bändi oli yhtäjaksoisesti elossa kaikkein pisimpään turkulaisista beatyhtyeistä. Raunioille Pole Ojanen synnytti aivan vuosikymmenen lopussa uuden ajan rockbändin Tylymmän Kohtalon.

  • Risto Mikkola ?
  • Raimo Katajainen ?
  • Kari Kosonen ?
  • Erkki Laurmaa ?

Osallistui Konserttisalissa 19.10.65 pidettyyn SM-kitara -66 Turun osakilpailuun, jossa mukana olivat ”Turun 7 kovinta”: Shakin Mad Men, The Sharks, The Firestones, The Road Runners, The Faces, The Shouting Saints, The Strangers. Tuomarina oli Jim Pembroke.

  • Georg ”Joije” Söderlund, laulu
  • Borje ”Ringo” Hellman, rummut
  • Teijo Räsänen, soolokitara
  • Kari Kostiainen, basso
  • Erkki Ingberg, rytmikitara

Lyhytaiaikainen yhtye, joka ei tehnyt yhtään keikkaa. Harjoituskämppänä oli Rautatieläisten talo Ratapihankadun ja Koulukadun kulmassa.

  • Bert ”Patti” Karlsson, soolokitara
  • Lennart Ahlblad, rummut
  • Henry Jansén, rytmikitara
  • Henrik LeBell, basso

Patin ensimmäinen bändi oli rummuton trio (Patti, Anders Granell ja Henrik LeBell), joka ensimmäiseksi esiintyi duona jossakin Marttojen tilaisuudessa Gillesgårdenilla. Putkiradion, yhden akustisen ja yhden sähkökitaran kautta ilmoille kajautettiin Cliff Richardin tunnetuksi tekemä Travelin´ Light. Silhouettesista syntyi Jolly Jokers.

  • Mauritz Åkerman, rytmikitara
  • Ensio Härmälä, soolokitara
  • Tauno Huhtala, rummut
  • Arto Atrava, basso

SOS oli ensimmäisiä turkulaisia rautalankabändejä. Treenikämppä oli Kiinamyllynkadulla, Yliopistonmäen alapuolella, puutalon kivijalassa. Paikalla kävivät ahkerasti vierailulla mm. Spidersin, Sharksien ja Victorsin kavereita sekä Tommie Mansfield, joka tätä kautta tuli tutuksi monelle turkulaiselle rautalanka- ja beatmuusikolle.

  • Hannu Jalonen, soolokitara
  • Timo Venho, rytmikitara
  • Rauno Alkio, basso (lähti armeijaan helmikuussa 63)
  • alkuperäisen rumpalin nimi ei ole tiedossa
  • Risto Aaltonen, rummut
  • Renato Casagrande, rummut, laulu (syksystä -63 lähtien)
  • Kaj Kivikoski, basso (Rauno Alkion tuuraajana Alkion armeija-aikana

Jopi Granbergin mukaan Spiders oli ”Uittamon alueen bändi”.

Spidersin treenikämppä oli Virusmäentiellä, Tarmo-taloa vastapäätä. Spiders ei juurikaan soittanut kouluhipoissa vaan esim. monotansseissa, Ruissalon kansanpuistossa, työväentaloilla.

Keikkoja:
TS 25.4.63: Vekkulit tanssit Kruunusalissa. The Spiders kitaraorkesteri.
30.5.63 Naantalin Kaivohuone
17.7.63 Loimaan Urheiluhalli: ”Kesäisen kepeä heinäshow. Tunnelmanluojina ja vauhdinantajina ohjelmassa iskelmälaulajatar Laila Halme, amerikkalainen neekerilaulaja Freddy Del Rio, tangopoika ja twistbeatles Pekka Loukiala, kitarayhtyeiden valio The Spiders and Renato Casagrande.”
10.9.63 Halikon Ankkurikellari
6.1.64 Koski TL nuorisoseurantalo
7.12.64 Konserttitalo (yhdessä Sharksin ja Victorsin kanssa)

Spiders otti osaa kitarayhtyekilpailuun Savonlinnassa, ilmeisesti v. 1963. Sijoitus oli neljäs.

Spiders otti osaa 11.10.1964 kitaraorkestereiden SM-karsintakilpailuihin konserttisalissa. Kisan ylituomareina olivat vastikään Suomeen saapuneet Renegadesit, jotka myös esiintyivät samassa tilaisuudessa ”tunnin show-ohjelmalla”. Muina osallistujina kilpailussa olivat Timo Tavio & The Sharks, Pat and The Shakers, The Vampires ja The Victors.

Timo Venhon mukaan kisan voitti Timo Tavio ja The Sharks kappaleella Tennessee Waltz.

Spidersin viimeinen keikka oli 31.1.1965 yhdessä Victorsin kanssa Ruissalossa.

Iskelmä 10/67 Maakunnan kuulumisia (Antero Entola): ”Vielä Sharks-yhtyettä vanhempi on Spiders, jota myös on alkanut vanha veri janottaa.”

Alkuperäisen Spidersin jälkeen ilmeisesti syntyi uusi kokoonpano New Spiders, jossa todennäköisesti soitti ainakin Hannu Jalosen veli Harri Jalonen rummuissa. V-P. Lehto muistaa, että New Spiders olisi joskus harjoitellut Turun Pallon kerhohuoneistossa Humalistonkadulla, samassa talossa, missä sijaitsi Kantakrouvi.

5.1.67 esiintyi Kunnassa Spiders (tämä lienee ”New Spiders”?)

  • Pertti ”Benja” Nordgren, kitara. laulu
  • Simo Ekholm, rummut
  • Olli Huvila, ”Litle”, basso
  • Harri Jalava, rytmikitara

Mainitaan mm. kirjassa Jee jee jee, (s. 91)

Stone Faces edelsi Walker Groupia. Nimi muutettiin Walker Groupiksi Simo Ekholmin mukaan ehkä siksi, että ”faceseja ja stoneseja oli koko kaupunki täynnä”.

Stonefaces oli periaatteessa kellaribändi, mutta Pertti Nordgrenin mukaan bändi teki tällä nimellä joitakin koulukeikkoja.

  • Mauri Granqvist, rummut
  • Jukka Nousiainen, basso, laulu
  • Kari Kataja, soolokitara, laulu
  • Jarkko Peltonen, rytmikitara
  • Raimo Oikarinen, rummut (tuli Granqvistin tilalle marraskuussa 65)

Laitteet:
rummut: Broadway + Premier ”iso tam-tam”
basso: omatekoinen + radiovahvistin ja kaksi kaiutinta
soolokitara: Grazioso
rytmikitara: omatekoinen + radiovahvistin ja yksi kaiutin

Kappaleita:
Lucille, Sauna Stomp, Jenkka, Tango Pelargonia, Tell Me, House of the Rising Sun, Hound Dog, Let´s Go, Farmer John

Turun Päivänä, sunnuntaina 19.9.1965 järjestettiin konserttisalissa “Kolme Parasta”-kilpailu. Kitarayhtyeiden sarjaan ei tullut kuin yksi osanottaja The Strangers, joka esitti kappaleet Tell Me ja Sauna Stomp. Yleisradio nauhoitti kilpailun ja lähetys tapahtui 19.9.1965 klo 16.30.

Myöhemmin samana iltana järjestettiin Urheilupuiston välikentällä tanssiaiset, joissa esiintyivät Raffu Valtosen orkesteri ja The Strangers. Kari Kataja: ”Ensimmäisen kerran jaoimme nimikirjoituksia.”

Muita keikkoja:
25.9.65 Råtthallen, Parainen (”Nuhruisesti pukeutuneiden, likaisten ja meluisien ”muusikkojen” kerääntyi sellainen joukko lapsia ja joitakin uteliaita nuoria, ettei aiotusta tanssimisesta tullut mitään”, kertoo paikallislehti.
26.9.65 Kåren, väliaikamusiikkina Firestonesin tauoilla.
19.10.65 Konserttisali: SM-kitara -66 Turun osakilpailu, Turun 7 kovinta: Shakin´ Mad Men, The Sharks, the Firestones, The Road Runners, The Faces, The Shouting Saints, The Strangers. Esiintymässä oli myös Jim Pembroke, joka myös toimi kilpailun tuomarina.
13.11.65 Paraisten Palokunnantalo, väliaikamusiikkina The Sharksien tauoilla.

Kari Kataja: ”The Strangers hajosi vuoden 1965 lopulla laitteiden puutteeseen”.

  • Mauri Granqvist, rummut
  • Jarkko Peltonen, soolokitara, laulu
  • Reima Virtanen, rytmikitara, laulu
  • Reijo Rasimus, basso, laulu
  • Kari Kataja, laulu
  • Raimo Oikarinen, rummut (tuli Granqvistin tilalle 10.4.66)

Syntyi Strangersin raunioille.

Kappaleita:
In the Mood, Lucille, Get Off of my Cloud, Satisfaction, Bringing It on Home to Me, Farmer John, Mrs. Brown You´ve Got a Lovely Daughter, Play with Fire, Tutti Frutti, End of the World, It´s All Over Now, Girl

Keikkoja:
12.-13.2.66 Ruissalo: Suomi-Neuvostoliitto-Seuran järjestämä
17.2.66 Littoinen
12.3.66 Roopen Saluuna, Korppolaismäki
12.3.66 Gillesgården

  • Anna-Maija ”Anski” Pöllänen, laulu
  • Lasse ”Putte” Jalava, soolokitara
  • Keijo ”Keppari” Malmgren, rytmikitara, laulu
  • Kimmo ”Jimmy” Ikonen, basso
  • Matti ”Masa” Niskala, rummut

Pansiolainen yhtye.

Oli toiminnassa vain puolisen vuotta. Yhtye oli harvoja 60-luvun turkulaisbändejä, joissa oli naispuolinen laulusolisti.

Lasse Jalava kertoo:

”Satuin pitämään päiväkirjaa juuri tuona kyseisenä ajankohtana, joten minulla on varsin tarkkaa tietoa Strawberry Jamista: bändi päätettiin perustaa 1.9.1968 Pansion kioskin takana (olimme soitelleet kitaraa yhdessä Masan kanssa jo puolitoista vuotta, usein myös säestäneet Anskia. Hänen ihanteensa oli Tom Jones ja Aretha Franklin, meillä Matin kanssa oli John Mayall-, Cream- ja Ten years after-kausi). Kaikki olivat pansiolaisia, paitsi Kepppari, hän oli raisiolainen. Ainoastaan Kepparilla oli oikea vahvistin: 30 watin Vox, josta tuli molemmmat kitarat ja laulu. Hän soitti 12-kielistä akustista kitaraa, jossa oli mikrofoni. Minun lankkuni oli omatekoinen, samoin Jimmyn basso ja iso bassovahvistin. Masa soitti lainarummuilla (aluksi Martti Untovuoren, sitten maaherra Sylvi Siltasen pojan Eeron rummuilla). Harjoittelimme Ihalassa Kepparin kotona omakotitalon kuistin alla. Pidimme 11 treenit ennen ensimmäistä keikkaa, joka oli 27.9.68 Juhana Herttuan yhteiskoulussa (jota Matti kävi). Esiinnyimme Only Fiven 1. tauolla, ensin kolme biisiä: Seven days, Detroit ja Black apple (mahdollisesti oma biisimme?) ja aivan viimeisenä esitimme blues-improvisointiin perustuvan instrumentaalin, oman tekeleemme, jolle Jimmy keksi nimen Goofy. Toisella tauolla esiintyi Plastic Fantasy-niminen bändi joilla oli hyvät vehkeet (muistaakseni myös wah-wah pedaali). Kotimatkalla auton katolle unohtunut Kepparin kitara (onneksi kotelossa) putosi rämisten keskelle Puutarhakatua. Hän sai sen pelastettua liikenteen seasta.

Sitten seitsemät treenit ja uusi keikka Juhana Herttuan koulussa 18.10.68, tällä kertaa puoliksi Happy bees:in kanssa. Meillä oli biisejä setin verran mm. Beatlesiltä otetut If I needed someone, A taste of honey ja In my life, sekä Creamin Sunshine of your love ja White room. Seuraavissa harjoituksissa totesimme treenipaikan liian kylmäksi (siellä ei ollut lämmitystä), bassorummun kalvo oli haljennut. Keppari järjesti meille uuden treenikämpän, joka oli Ihalan urheilukentän viereisellä kalliolla ja oli Raision ryhdin Raision kauppalalta vuokraama ja siellä toimivat mm. pioneerit. Saimme vitsinaiheita kun huomasimme Jimmyn bassovahvistimen toimivan radiovastaanottimena ja ohjelmaa tuli vain venäjäksi. Keppari oli kuuluisa harjoituksista myöhästelijä ja hänen ennätyksensä oli sillä alalla yli 4 tuntia. Odotusaika kului improvisoidessa, silloin kun pääsimme harjoituskämppään sisälle. Valitettavasti hänellä oli usein hallussaan kämpän ainoat avaimet.

Taas kuudet treenit ja keikka 16.11.68 Turun Norssissa Mestarinkadulla. Paras keikkamme. Jouduimme jakamaan jopa nimmareita! Olimme ainoa bändi ja yleisöä oli huhun mukaan jopa tuhannen nurkilla. Esitimme todennäköisesti joitakin biisejä kahteen kertaan ja toisaalta improvisoinnit saattoivat venyä creammäisiin mittoihin. Seuraavana päivänä Uudessa Päivässä oli meistä juttu kuvan kera. Keppari ja Jimmy ostivat urheilukentän kioskilta 10 Uutta Päivää. Olimme uramme huipulla.

Viisien treenien jälkeen osallistuimme Puolalan kansakoulussa pidettyihin TUL:n Turun piirin järjestämiin kulttuurikilpailuihin. "Ylivoimaisesta" voitosta muille leuhkiessamme emme tietenkään kertoneet olleemme bändisarjan ainoa osanottaja. Kämpän käyttöön kuului myös velvollisuus esiintyä SKDL:n tilaisuuksissa. Sunnuntaina 15.12.68 esiinnyimme Ihalan koululla. Harjoittelimme vielä 7 kertaa joulukuun loppuun mennessä. Sitten päiväkirjanpitoni loppuu. Yhtyeen soittoa on tallennettu pari kertaa nauhoille, jotka ovat armeliaasti kadonneet jonnekin.

Seuraavan vuoden alkupuolella meillä oli keikka Pansion yhteiskoulussa ja siitä noin vuoden päästä uusi keikka samassa paikassa uudella kokoonpanolla. Keppari ja Jimmy olivat häipyneet ja heidän tilallaan soittivat Esko Perttula bassoa ja Ari Saarinen kitaraa. Bändi kuitenkin lopetti toimintansa jo -69 keväällä kun Eero Siltanen tarvitsi rummut omaan käyttöönsä ja Masa halusi keskittyä ylioppilaskirjoituksiin."

    Börje ”Ringo” Hellman, rummut
  • Georg ”Joije” Söderlund, laulu
  • Leif Frelander, basso
  • Pentti Heikkilä, soolokitara
  • Pertti ”Peppe” Salminen, rytmikitara
  • Harry Saharanta, tuli mukaan Sunesiin vuoden 66 alkupuolella kitaristiksi
  • Sune Kronberg, manageri

Sunes sijoitus 19. Stumpin Karvapäälistalla (3/66)

Keikkoja:
26.1.66 Konserttisali: Jormas, Shakin´ Mad Men, Timo Tavio, Sunes
1.2.66 Konserttisali: Suuri Pop-show: Shakin´ Madmen, Sharks, Hootmen, Walker Group, Sunes
15.2.66 Konserttisali: Jim Pembroke, Pems, Sharks, Sunes
26.2.66 Kunta, mukana myös Folk-Viljami ja Hootmen
5.3.66 Kunta
22.3.66 Konserttitalo, tanskalaisen Lollipops-yhtyeen lämppärinä
26.3.66 Kåren
18.5.66 Kunta: Sunes ja Folkston trio

  • Rauli ”Pole” Ojanen, soolokitara, laulu
  • Pekka Puranen, komppikitara, basso
  • Tommi Parko, saksofoni
  • Peter Widén, rummut
  • M.A. Numminen, laulu
  • Arto ”Mamba” Koskinen, urut
  • Rauli Badding Somerjoki, laulu
  • Markku Into, laulu, lausunta
  • Jarkko Laine, lausunta

Lisäksi performanssityyppisiin esityksiin osallistuivat ainakin go-go-tytöt Eeva ja Marjo, Kari Kesäläinen, Harro Koskinen, Harri Dahlström ja Seppo Hyvönen.

Ensimmäisenä keikkana Seppo Hyvönen pitää Eduskuntatalon portailla YK:n päivänä 24.10. vuonna 1968 pidettyä improvisoitua esitystä. ”Numminen soitti kitaraa ja me Untsun (Markku Into) kanssa jammailtiin ja hyräiltiin siellä taustalla. M.A.Numminen keksi Suomen Talvisota -nimen Salon kohdalla matkalla Turusta Helsinkiin. Saman viikonlopun aikana Suomen Talvisodalla oli myös keikat Vanhalla Ylioppilastalolla ja Natsalla. Virallisesti se julistettiin se Suomen Talvisota syntyneeks Natsan keikalla. Maurillahan oli Viisi Vierasta Miestä-niminen yhtye ja siin oli näit Someron kavereita ja kesken sen setin yhtye vaihtoi nimensä Suomen Talvisodaksi ja me tuotiin kauheat banderollit lavalle ja ruvettiin jammaamaan siellä ja Untsukin muistaakseni lauloi semmoisen laulun kun Who knows who´s my nose ja Mamba Koskinen joka oli jumalaton musikaalinen lahjakkuus sanoi sen keikan jälkeen et hän ei tul ikinä enää Talvisodan keikalle et se oli niin kauheaa huutamista ja rähjäämistä, et ei semmost kukkaan jaksa kuunnella, mut kyl se sit kävi kuitenkin vaan...

Varsinaisesti omalla kokoonpanollaan Suomen Talvisota esiintyi ensimmäisen kerran Turun Ylioppilasteatterissa loppuvuodesta 1968. Silloin Pole Ojanen oli tullut jo mukaan kitaristiksi.

Kokoonpano vaihteli keikasta toiseen.

Yhtye on keskeinen Suomen underground-liikkeessä. Vuoden 1970 alussa Love Recordsin julkaisema klassikko Underground-rock uudisti tai itse asiassa aloitti suomenkielisen rocklyriikan.

Ensimmäinen rautalankabändi Salossa oli The Travellers, jonka eka keikka oli 19.2.64 Salon VPK:lla. Esittivät kappaleet Alppiruusu ja Be-bop a-luba (!)

Yhtyeen sukupuu kulkee reittiä Strangers, St. Rangers ja Aftermaths.

  • Kari Kataja, basso, laulu
  • Markku Mäkitalo, rummut, urut (tammikuusta 66 lähtien), laulu
  • Jarkko ”Jake” Peltonen, rytmikitara, laulu (lokakuuhun 67 saakka)
  • Jukka Nousiainen, basso
  • Kari Talonen, rummut (tammikuusta 66 lähtien)
  • Tapani Toivonen, soolokitara (joulukuusta 67 lähtien)

Laitteet:
rummut: Olympic + Premier iso ”tam-tam”
soolokitara: Egmond + Teleste (40 W) + 1 Goodmans
rytmikitara: Höfner + Amplifier (30 W) + 2 Goodmans
basso: Gibson + vahvistin (30 W) + 1 Philips (20 W)
laulu: 2 Meazzi-mikrofonia

Keikkoja:
18.12.66 Vasaramäen nuorisokerho Club 4
4.1.67 Arvinkadun nuorisokerho Club 66
15.1.-22.4.67 kymmenen keikkaa Club 4:ssä
21.1.67 Puolalan yhteislyseo
7.2.67 Gillesgården
24.2.67 Turun kauppakoulu
7.3.67 Åbo Svenska Samskolan
19.3.67 Kuuvuoren nuorisotalo
21.3.67 Gillesgården
28.3.67 Työväenopisto, Turun Nuorisoviikon kitarayhtyemestaruuskilpailut. Tulokset: 1. The Troubles, 2. Luciferus, 3. The Outlaws. Troublesin kilpailukappaleet Days Nights ja Consolation. Voittojulistuksen jälkeen yhtye esitti vielä kappaleet I´m a Believer ja Saat miehen kyyneliin.
31.3.67 Konserttisali: Nuorisoviikon voittajayhtyeet Troubles ja Granada (tanssiorkesteri).
1.4.67 Classicum
7.4.67 E-Suurmyymälä, nuorten muotinäytös (Humalistonkatu 6). Esiintymisen jälkeen lounas Markku Veijalaisen kanssa Hämeenportissa.
18.4.67 Gillesgården
6.5.67 Konserttisali: ”Suuri nuorisokonsertti: Renegades, Lords, Juki & Jösse Band ja The Troubles Turusta.” Troublesin Kari Kataja voitti Renegadesin Kim Brownin kädenvääntökisassa.
7.5.67 Artukaisten lentokenttä: ”Coca-Cola avaruusajan tanssit Suomen suurimmassa ”Iso-Rysä”-teltassa. Soittaa nuorison oma orkesteri Troubles”

Yhtyeen nimi tuli hokemasta ”Don´t trouble till trouble troubles you!”

Maaliskuussa 67 Troubles-manageri Tuula Hennula ilmoitti: ”Arvoisat tanssien järjestäjät. Tarvitessanne orkesteria ottanette huomioon turkulaisen Troubles-yhtyeen. Se on esiintynyt jo puolisen vuotta melkoisella menestyksellä. Heidän ohjelmistoonsa kuuluu sekä hitaita että go-go –kappaleita (yhteensä yli 40 kappaletta)."

Iskelmä 5/1967 Maakunnan kuulumisia (Antero Entola): ”Turussa vietettiin huhtikuussa nuorisoviikkoa, jonka aikana järjestettiin pienet kitarabändien kilpailut. Voittajaksi selviytyi The Troubles. Olemme saaneet täten uuden nousukykyisen yhtyeen.”

Troublesien viimeinen ”virallinen” keikka oli Lillholmenissa, Paraisilla 20.5.1967. Kari Kataja: ”Jakea ja Makkea kuljettanut auto hajosi ponttoonisillalla, josta johtui 1 tunnin myöhästyminen”. Kari Talonen ja Tapani Toivonen lähtivät Creepers-yhtyeeseen ja Kari Kataja Motion-yhtyeeseen.

Pienen tauon jälkeen Troubles kuitenkin koottiin uudestaan lokakuussa 1967.

Keikkoja:
15.10.67 Club 4
22.10.67 Troubles voitti Salossa Turun ja Porin läänin nuorisopäivien (21.-22.1967) yhteydessä pidettyjen kitarayhtyeiden lääninmestaruuskilpailut esittäen ”A whiter shade of palen” ja ”Crying in the rainin”.
29.10. ja 12.11.67 Club 4
25.11.67 Taimi II (hääkeikka)
26.11.67 Turun Urheiluliiton kerho
3.12.67 Club 4
6.12.67 Club 4: Itsenäisyyspäivän nuorisotanssit yhdessä Only 5 + 1:n kanssa
7.12.67 Suomalainen Pohja
9.12.-10.12.67 Ms Kapella
14.12.67 Club 4. Suomen TV-1 oli kuvaamassa
29.12.67-1.1.68 Ms Kapella
14.1. ja 28.1.68 Club 4

Troubles oli Stumpin ”karvapäälistalla” sijalla 100 (5/67)

  • Rauli ”Pole” Ojanen, soolokitara, laulu
  • Matti Kellari, basso
  • Christer Qvarnström, rummut
  • Tommi Parko, saksofoni
  • Leif Frelander, basso (saattoi olla mukana joillakin keikoilla Jarkko Laineen mukaan)
  • Pekka Puranen, rytmikitara (mukana joillakin keikoilla)

Nimen keksi Jarkko Laine. Bändi syntyi tavallaan Sharksien raunioille. Merkittävin esiintyminen oli ensimmäisessä Ruisrockissa v. 1970. Ohjelmistona lähinnä Pole Ojasen sävellyksiä. Jarkko Laine sanoitti suurimman osan yhtyeen kappaleista.

  • Tommie Mansfield, soolokitara (ei ollut mukana aivan loppuun asti)
  • Kari Purssila, rytmikitara, laulu
  • Olli Pellikka, laulu
  • Sakari Kivinen, kitara
  • Esa Katajamäki, laulu (tuli mukaan Pellikan lähdettyä)
  • Raimo Rantala, basso
  • Jorma Granberg, rummut

Treenikämppä mm. Mikonmökissä Käsityöläiskadulla. Ohjelmistona oli laajahko valikoima sekä perinteisempiä rockbiisejä että ajankohtaista uutta musiikkia. Yhtyeen nimi tuli Olli Pellikan, Kari Purssilan, Harri Niemisen ja Bjarne Anderssonin vetämän Nuorison tiedotuskeskuksen osoitteesta.

Uudenmaankatu 15 oli pisin yhtäjaksoinen bändikiinnitys Tommie Mansfieldille.

(esiintyi joskus myös nimellä The Walkers (esim. Kunnassa 19.11.66)

  • Pertti ”Benja” Nordgren, kitara. laulu (aivan alussa pelkkä laulu)
  • Simo Ekholm, rummut
  • Taisto ”Tase” Keinänen oli mukana muutamalla keikalla rummuissa
  • Ismo ”Iska” Lindqvist, soolokitara
  • Olli Huvila, ”Litle”, basso
  • Harri Jalava, rytmikitara (meni uuteen Spidersiin Jopi Granbergin mukaan)

Walker Group oli Stumpin ”karvapäälistalla” sijalla 19 (7/66).

Aluksi kesällä 65 harjoituskämppänä oli Harri Jalavan Raunistulassa sijainneen omakotitalon vintillä. Sieltä siirryttiin Turun yliopiston hammasklinikan kellariin. Myös Arvinkadulla Turun kaupungin nuorisotilassa oli harjoitustilaa ja siellä myös esiinnyttiin.

Bändiä edelsi tavallaan The Stone Faces. Nimi muutettiin Walker Groupiksi Simo Ekholmin mukaan ehkä siksi, että ”faceseja ja stoneseja oli koko kaupunki täynnä”.

Pertti Nordgrenin mukaan Nimen innoittajina olivat Spencer Davis Group ja Walker Brothers.

Ensimmäinen keikka lienee ollut TSYK:issä vahvistimena vanha radio.

Keikkoja oli melko runsaasti oppikoulujen illanvietoissa:
23.10.65 TPS:n huvila Ruissalossa
18.12.65 Ammattikoulu
20.12.65 Turun linna. Ismo Lindqvist muistelee: ”Turun linnan keikan muistan hyvin, kun Simon iskä kuskasi vehkeet autollaan. Kamojen kuskaaminenhan oli ainainen murhe oman kulkuneuvon puuttuessa. Linnassa pyydettiin ekan kappaleen jälkeen säätämään ääntä pienemmälle ja loppuillasta soiteltiin jotain valssia useampaan kertaan. Siellä yleisö ja orkesteri eivät aivan kohdanneet.
29.12.65 Konserttitalo
18.01.66 Masan POP-Show
1.2.66 Konserttisali: Suuri Pop-show: Shakin´ Madmen, Sharks, Hootmen, Walker Group, Sunes
15.02.66 Konserttitalo
22.02.66 Gillesgården
12.03.66 Kunta
30.-31.03.66 Turun Kauppakorkeakoulu.
3.4.66 Konserttisalissa Herman´s Hermitsin lämppärinä yhdessä liverpoolilaisen The Kirkbys-yhtyeen kanssa
30.9.66 Turun Kauppakorkeakoulu
19.11.66 Kunta
7.12.66 Arvinkadun nuorisokerho Club 66
1.1.67 Kunta (toinen orkesteri Jussi & Boys)

Walker Groupin viimeinen keikka oli 23.1.1967.

Simo Ekholm muistelee, että Paraisilla Lillholmenissa oli joskus keikka Hep Starsin lämppärinä.

Ismo Lindqvistin muistikuvia muutamista keikoista: ”Koulukadun ja Ratapihankadun kulmassa oli muutaman illan ns. pop-kellari, jossa soiteltiin kolmena iltana. Se päättyi kaaokseen, kun paikalle ryntäsi rähjäporukkaa ja poliisi tyhjensi paikan. Pakoon paineltiin ikkunasta.”

”Vasaramäen suunnalla oltiin keikalla jossakin nuorisotilassa kerran tai kaksi. Pari kertaa oltiin Turun Kauppakorkeakoulun hipoissa, joista toinen oli yöpukuhipat ja siellä hajosi lainassa ollut Burns-vahvistin. Kun omia laitteita ei ollut tarpeeksi, niin lainattiin muilta.”

Pertti Nordgrenin mukaan ”Ismo Lindqvist oli ainoa bändissä, joka kunnolla osasi soittaa kitaraa ja johon nojattiin vahvasti. Hänellä oli puoliakustinen punainen Höfner-jazzmalli. Ismo hallitsi Rolling Stones-soundit ja tremolon sekä Bo Diddley-kompin vallan hyvin.”

Walker Groupin ohjelmisto oli Rolling Stones-vaikutteista ja bluesahtavaa. Kappaleina mm. Off the Hook ja Not Fade Away.

  • Ville Uusitalo, soolokitara
  • Reijo Nieminen, rytmikitara
  • Timo Väkevä, basso, laulu
  • Jukka Leino, rummut, laulu
  • Pertti ”Polly” Kunnasvirta, laulu (1965)
  • Jaakko Honkola, rytmikitara (1965)

Keikkoja:
11.10.64 Konserttisali: kitaraorkestereiden SM-karsintakilpailut. Ylituomarina The Renegades. Osallistujat: Timo Tavio & The Sharks, Pat and The Shakers, The Vampires, The Spiders ja The Victors. Turun Sanomat uutisoi 12.10.64: “Tavio & Sharks paras kitarakilpailussa. Seuraaviksi tulivat The Vampires Forssasta ja The Victors Turusta.”
4.9.65 Kunta: ”Pop kitara hipat”, Varsinais-Suomen parhaat: The Firestones, The Shakin´ Mad Men, The Sharks, The Vampires

Yhtyeen soolokitaristi Ville Uusitalo muistelee:

Turun konserttisalissa -64 pidetyihin SM-kisoihin lähdettiin pelkät kitarat mukana yhden kaverin Volgalla. Saatiin käyttää The Spiders -yhtyeen laitteita...kiitokset vielä Spiderseille.

SM -osakilpailuissa esitettiin mm "Money". Ohjelmistossa oli Rolling Stonesin, Themin, Beatlesin ja Shadowsin covereita, omia sävellyksiä ei ollut. Keikat järkkääntyivät suureksi osaksi silloin Forssassa vaikuttaneen Rauno Lepistön kautta, pääasiassa lähialueiden tanssipaikoille. Lepistöllä oli tunnettu orkesteri ja hän myös pyöritti useita tanssipaikkoja. Myös The Renegadesin lämppärinä saatiin tehdä muutamia keikkoja, mm. Salon VPKn talolla.

  • Matti Kellari, basso
  • Kalervo Lehtovaara, soolokitara
  • Ilkka Ruohonen, rytmikitara
  • Esa Ruohonen, rummut

Harjoittelupaikkana oli Piikkiön vanha kunnalliskoti, joka toimi nuorisotilana. Keikkoja lähinnä Piikkiössä, harrastuspohjalta. Kerran White Lovers oli monotanssikeikalla Ruissalon kansanpuistossa. Sharksin jäseniä sattui olemaan paikalla ja kuultuaan Kellarin soittoa, pyysivät häntä liittymään Sharkseihin helmikuussa 1965.

(nimi kirjoitettu joskus myös Who Ever Group tai Whoevers)

Kokoonpano tuntematon. Helge Koskela muistaa yhtyeen nimen ja hyvän kuuloisen stemmalaulun.

Keikkoja:
16.4.66 Kunta
25.5.66 Parainen, Lillholmen
7.9.66 Kunta: ”oppikoululaisyhtye” Who ever group

  • Göran Modin, soolokitara
  • Timo “Puppe” Nummi, basso,laulu (lokakuuhun 65 asti)
  • Antero Salviander, rummut
  • Juhani Merilä,rytmikitara

Antero Salviander keksi Victors-nimen RCA Victor-levymerkin tunnuksesta.

Keikkoja:
6.9.64 Turun VPK: Laulu- ja kitarayhtye The Victors
11.10.64 Konserttisali: kitaraorkestereiden SM-karsintakilpailut. Ylituomarina The Renegades. Osallistujat: Timo Tavio & The Sharks, Pat and The Shakers, The Vampires, The Spiders ja The Victors. Turun Sanomat uutisoi 12.10.64: “Tavio & Sharks paras kitarakilpailussa. Seuraaviksi tulivat The Vampires Forssasta ja The Victors Turusta.”
17.8.65 ”Elokuun kellarishow. Kliffaa nuorisolle. Kahdeksan kärjessä suosikkiorkesteri The Esquires (Hki) sekä ”Turun kanuunat” The Victors. Non-stop tänään klo 17-24. Vapaateatteri. Hauskaa opittavaa myös vanhemmalle väelle. 14 esiintyjää pitää huolta kovasta menosta”
3.9.65 Brankulla syyskauden avajaishipat: DDT, Victors ja Jim Pembroke.
9.9.65 Konserttisali: Masan pop-SHOW: The Sharks, The Firestones, The Shakin Mad Men, The Victors
5.10.65 Konserttisali: MASAN pop-SHOW: TV-tähti Tapani Karhu, Jim and Beatmakers, Shakin Madmen, Victors, Firestones
23.10.65 Gillesgården: Teddy, Leif and the Victors. Tanskalaiset solistit. (Seven-Nine-Thirteen-yhtyeestä). Puppe ei ollut enää tässä vaiheessa mukana yhtyeessä.
27.10.65 Turun Urheiluliitto: Teddy & Leif & The Victors
31.10.65 Konserttisali yhdessä The Shanesin (”Pohjolan ´kova´ nimi”) ja The Kirkbysin (Liverpool) kanssa. TS 14.10.65: ”Kitaraorkestereiden SM-kilpailujen edustaja ja Turun mestari The Victors”
6.11.65 Kunta

Victorsin harjoituskämppä oli polkupyörätehtailija Kusti Merilän tehdasrakennuksessa Kirkkotiellä. Siellä kävi toisinaan paljonkin hengailijoita.

Victorsin ensimmäisiä keikkoja oli Gillesgårdenissa, jossa Victorsilla yhteiskeikka Patti Karlssonin kanssa. Victors oli toinen niistä 60-luvun puolivälin turkulaisbändeistä, jotka pääsivät levyttämään.

Victors esiintyi myös televisiossa, lauantaina 20.2.1965 TV1:n Poppiksessa ja tiistaina 16.3.1965 Nuorten tanssihetkessä.

Iskelmä 4/1965:
”The Victors tunnetaan myös lempinimellä ”Turun kanuunat”. Yhtye perustettiin viime vuoden heinäkuussa ja se saavutti pian hyvän menestyksen kotikaupungissaan. Voitettuaan Turun ja Porin läänin kitarayhtyemestaruuden The Victors sai tehdä myös ensimmäisen levynsä, joka sisältää kappaleet ”Ann-Marie” ja ”I´m in love with you”. Viisikko on niittänyt viime aikoina mainetta laajemmaltikin konsertoiden useita kertoja mm. Helsingissä. Yhtyeen ohjelmisto muodostuu pääasiassa laulunumeroista, joista useat ovat Göranin ja Timon sävellyksiä.”

Markku Veijalainen arvosteli Victorsin singlen tämmöisin sanakääntein (Iskelmä 3/1965): ”Minäpä kerron ensin levyn kääntöpuolesta: Tuntuu aivan siltä, että asialla ovat pojat jotka hallitsevat neljä sointua sekä love-verbin taivutuksen. Mitä he siis tekevät? He säveltävät iskelmän ja levyttävät sen. Sen nimeksi tulee ”I´m in love with you”. Mutta onneksi levyllä on kaksi puolta! Turkulainen The Victors-yhtye osoittaa sävellyksellään Ann-Marie, että se tosiaan osaa asiansa ja kääntöpuoli on vain pelkkää pelleilyä. Ann-Marie-sävelmän vahvimpia puolia on sen rauhallisesti etenevä kaunis melodia ja laulusolistin tosi ”innokas” eläytyminen rooliinsa. The Victors-yhtye pomppasi pinnan tuntumaan turkulaisten ihailijattariensa ansiosta, mutta tämä ensilevy osoittaa, että Turun tytöillä on paitsi hyvä yhteishenki, myös hyvä maku!”

Victors teki musiikkia tv-ohjelmaan Kuljemme camppaillen huhtikuussa -64 yhdessä Timo Tavion kanssa.

Iskelmässä 1/1966 Göran Modin toteaa: ”The Victors hajosi virallisesti 25.11.65. Aion siirtyä Tanskaan erääseen sikäläiseen yhtyeeseen tämän tanskalaisen kaverin kanssa, joka toimi meillä laulusolistina kuukauden verran nyt syksyllä. Bassokitaristimme häipyi kuvasta jo muutama viikko sitten, joten alkuperäisestä kokoonpanosta jää jäljelle ainoastaan rumpali ja rytmikitaristi.”

Victorsin hajottua Timo Nummi ja Göran Modin toimivat aktiivisesti eri yhtyeissä, Nummi Turussa ja Modin Tanskassa, mm. yhtyeissä Seven Nine Thirteen ja Strangers. Jälkimmäisen kanssa Modin kävi myös levytysstudiossa.

Alkuperäinen kokoonpano kesästä 1969 vuoden 1970 loppuun:

  • Taisto ”Tase” Keinänen, rummut
  • Helge ”Hege” Koskela, rytmikitara, laulu
  • Jouko ”Immo” Linko, soolokitara, laulu (siirtyi bassoon kun McRae tuli soolokitaraan)
  • Markku ”Silli” Silander, koskettimet, laulu
  • Timo Kurki, basso
  • Olli Lundstedt, laulu (ensimmäinen vokalisti, tuli kesällä 69)
  • Melvin McRae, soolokitara

Only 5 muutti nimensä Yellow´ksi kesällä 1969. Nimen keksi ilmeisesti Tase. Yhtyeen vahvana taustahahmona ollut Raimo Möysä loi yhtyeelle sloganin ”keltainen vaara”.

Jouko Linko: ”Tämä koonpano teki kesästä -69 vuoden -70 loppuun satakunta keikkaa lähinnä eri puolilla Etelä-Suomea ja myös Helsinki alkoi tulla tutuksi. Pop-musiikkihan oli hyvin Helsinki-keskeistä tuohon aikaan ja keikat pääkaupunkiin olivat osoitus siitä Yellow alkoi saavuttaa maanlaajuista mainetta. Sen ajan nuorten musiikin ykköslehti oli Suosikki, jonka bändilistalla Yellow´n paras sijoitus oli kymmenes.

Vuoden -71 alussa bändissä tapahtui taas merkittäviä muutoksia. Olli Lundstedt lopetti ja laulusolistiksi tuli Johnny Gustafsson. Lisäksi Timo Kurki lopetti ja minä aloin soittaa bassoa, koska soolokitaristiksi tuli englantilainen Melvin McRae.

Turun Sanomissa oli ilmoitus, että englantilainen kitaristi (McRae) haluaa töitä. Tase huomasi ilmoituksen ja vastasi siihen.

Kesällä -71 oltiin mukana mm. Ruisrockissa. Syksyllä Tase ja Silli saivat soittamisesta tarpeeksi ja lopettivat, ja niin kokoonpano muuttui nelimiehiseksi:

  • Johnny Gustafsson ,dr & voc
  • Melvin McRae, g & voc
  • Helge Koskela, g & voc
  • Jouko Linko, b & voc

Vuoden -71 aikana Yellowilla oli 95 keikkaa Vaasa-Joensuu -linjan eteläpuolella.

Minä lopetin Yellowissa keväällä -72. Sen jälkeen bändin toiminnallinen sielu oli Hege Koskela, joka oli paitsi kitaristi myös manageri, keikkamyyjä, bussikuski ym. Pyöritti Yellowia ainakin 4-5 vuotta. Bändissä soittivat hyvin monet sen ajan turkulaiset ja vähän muutkin rockmuusikot, kuten esim. Alarik Repo (b), Ilpo Murtojärvi (g), Bert ”Patti” Karlsson (g), Sakari Kivinen (g), Eero Valkonen (dr), Rami Österman (dr), Mike Warness (voc), Tom Knif (g), Hannu Takala (voc).”

Treenikämppä oli Martin kirkon alapuolella Savenvalankadun päässä sijainneessa pommisuojassa.

Keikkoja:
19.7.69 Vehmassalmi
16.8.69 Vehmassalmi
13.9.69 Turun VPK:n talo
20.9.69 Lallintalo
21.9.69 Kauppatori: Turun Päivä
24.9.69 Tavaratalo Centrum
25.9.69 PopPop-radio-ohjelma, Naantali
4.10.69 Turun Kauppaopisto (mukana myös Matthews)
18.10.69 Jukola, Tukholma
26.10.69 Uittamo
8.11.69 Kåren
18.12.69 Kåren
20.12.69 Hirvihovi
20.12.69 Auran Nuortentalo
27.12.69 Tarvashovi
1.1.70 Turun VPK:n talo

Viimeisen keikkansa Yellow veti helmi-maaliskuussa 1977. Kokoonpanossa olivat silloin Helge Koskela (basso), Mike Warness (laulu ja komppikitara), Jan Stolpe (soolokitara) ja Eero Valkonen (rummut).

© Logo, kuvat, layout ja sisältö on suojattu tekijänoikeuslailla. Kaikki oikeudet pidätetään.